Kannabiksen vaikutus e-urheilusuoritukseen: reagointiaikojen ja strategisen ajattelun analyysi pelaajilla
- 1. Kannabiksen vaikutukset reagointiaikaan ja lyhytkestoiseen muistiin: keskeinen tekijä e-urheilussa
- 2. Kannabiksen vaikutus päätöksentekoon ja kognitiiviseen toimintaan: kognitiivisen pelikentän haasteet e-urheilussa
- 3. Kannabiksen vaikutukset pelisuoritukseen: kattava arviointi
- 4. Yhteenveto: kannabiksen ja e-urheilun risteyskohtaa tulee lähestyä harkiten
Äärimmäisen kilpailullisessa e-urheilumaailmassa, jossa sekunnin murto-osissa tehdyt valinnat ratkaisevat voiton tai tappion, pelaajat etsivät jatkuvasti keinoja saavuttaa etulyöntiasema vastustajiinsa nähden. Viime aikoina kannabis on noussut kiinnostuksen kohteeksi, ja jotkut pelaajat pohtivat sen mahdollisia suorituskykyä parantavia vaikutuksia. Ennen kuin tälle tielle lähdetään, on kuitenkin tärkeää syventyä huolellisesti sen vaikutuksiin kognitiivisiin toimintoihin liittyvään tieteelliseen tietoon. Tässä laajassa katsauksessa pureudutaan kannabiksen monipuolisiin vaikutuksiin reagointiaikoihin, päätöksentekoon ja yleiseen pelisuoritukseen e-urheilussa.
Kannabiksen vaikutukset reagointiaikaan ja lyhytkestoiseen muistiin: keskeinen tekijä e-urheilussa
Reagointiaika on avainasemassa e-urheilussa, erityisesti lajeissa, joissa peli etenee nopeasti. Kannabiksen sisältämä tetrahydrokannabinoli (THC) on tunnistettu mahdollisesti hidastavan reagointikykyä. Tutkimusten mukaan THC voi muuttaa pelin ärsykkeiden käsittely- ja reagointinopeutta. Kannabiksen käytön yksilölliset vaikutukset korostavat kuitenkin annostuksen ja erilaisten strainien merkitystä. Vaikka yksittäiset käyttäjät raportoivat parantuneesta keskittymisestä käytön jälkeen, tieteellistä näyttöä reagointiaikojen parantumisesta ei ole.
Tuore tutkimus korostaa kannabiksen akuuttien vaikutusten ymmärtämisen tärkeyttä kognitiivisissa toiminnoissa, erityisesti reagointiajan, päätöksenteon ja lyhytkestoisen muistin osalta. Tämä on erityisen ajankohtaista niille, jotka käyttävät kannabista päivittäin ja joiden elimistö voi olla tottunut sen vaikutuksiin. Silti ei ole selvää, miten toleranssi vaikuttaa näihin akuutteihin vaikutuksiin. Tämä tutkimus pyrki selvittämään kannabistoleranssin vaikutusta reagointiaikaan, päätöksentekoon (gap acceptance) ja lyhytkestoiseen muistiin akuutin käytön jälkeen.
Tutkimukseen osallistui 25–45-vuotiaita, jotka jaettiin satunnaiskäyttäjiin, päivittäiskäyttäjiin ja ei-käyttäjiin. Osallistujat suorittivat koeakun tablettipohjaisella testillä ennen ja noin 60 minuuttia kannabiksen (kukka) polttamisen jälkeen. Satunnais- ja päivittäiskäyttäjät ottivat itse kannabista, jonka THC-pitoisuus oli korkea (15–30 %), polttamalla tai höyrystämällä.
Tulokset osoittivat, että satunnaiskäyttäjillä reagointiajat hidastuivat ja lyhytkestoinen muisti heikkeni kannabiksen käytön jälkeen verrattuna ei-käyttäjiin. Lisäksi päivittäiskäyttäjillä gap acceptance -tehtävän suorittaminen vei enemmän aikaa käytön jälkeen, vaikka vastausten tarkkuus pysyi samana. Tämä viittaa siihen, että päivittäiskäyttäjille voi kehittyä toleranssia joihinkin akuutteihin psykomotorisiin vaikutuksiin, kuten reaktioaikaan, mutta päätöksenteon tarkkuus säilyy. Tutkimus painottaa arviointien merkitystä tunnistettaessa akuutista kannabiksen käytöstä johtuvaa toimintakyvyn heikentymistä, erityisesti tottuneilla käyttäjillä.
Vaikka kannabiksen haitallinen vaikutus nuorten ja nuorten aikuisten kognitioon on dokumentoitu hyvin, vain vähän tutkimusta on tehty iäkkäämpien ryhmien kognitiivisesta toiminnasta. Eräs tutkimus tarkasteli elinikäisen kannabiksen käytön yhteyttä koettuun kognitiiviseen toimintakykyyn Yhdysvalloissa yli 60-vuotiailla aikuisilla.
Tutkimuksessa oli mukana 51 osallistujaa, jotka ilmoittivat käyttäneensä kannabista viimeisen vuoden aikana. He täyttivät verkkokyselyt, joissa kartoitettiin demografisia tietoja, mielenterveyttä ja koettua kognitiivista toimintaa. Osallistujien keski-ikä oli 68,06 vuotta (SD = 5,80), joista 49 % oli naisia. Koulutustaustaa oli keskimäärin 15,39 vuotta (SD = 2,21). Suurin osa oli valkoihoisia (90,2 %), seuraavina latinalaisamerikkalaiset tai latinot (5,9 %), mustat tai afroamerikkalaiset (2 %) sekä muut (1 %).
Osallistujista 59 % oli aloittanut kannabiksen käytön lapsuudessa tai nuoruudessa (ikä 7–17), 31 % aikuisuudessa (ikä 18–58) ja vain 8 % vanhemmalla iällä (61–84 vuotta). Keskimäärin käyttöpäiviä kuukaudessa oli 19,75 (SD = 11,14), ja 69 % oli käyttänyt kannabista vähintään 20 vuotta. Cannabis Use Disorder Identification Test (CUDIT) -pisteet korreloivat korkeasti Cognitive Failures Questionnaire (CFQ) -pisteiden kanssa.
Kiinnostavaa kyllä, viime kuukauden käyttökertojen määrä tai kokonaisten käyttövuosien määrä ei ollut merkittävästi yhteydessä koettuun kognitiiviseen toimintakykyyn. Havainnot painottavat kannabisriippuvuuden (CUD) oireiden arvioinnin tärkeyttä iäkkäillä kannabiksen käyttäjillä, kun selvitetään kognitiivisia oireita – eikä pelkästään käyttötiheyden tarkastelua. Lisätutkimuksia kaivataan objektiivisen kognitiivisen suorituskyvyn arviointiin tässä väestöryhmässä.
Kannabiksen vaikutus päätöksentekoon ja kognitiiviseen toimintaan: kognitiivisen pelikentän haasteet e-urheilussa
Tehokas päätöksenteko on e-urheilussa avain menestykseen ja vaatii terävää harkintaa alati muuttuvassa pelitilanteessa. Tältä osin kannabiksen käyttöön liittyy haasteita, sillä THC vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin ja voi olla uhka pelaajien strategiselle osaamiselle. Tutkimusten mukaan kannabis voi heikentää päätöksenteon kannalta keskeisiä kykyjä, mikä voi johtaa impulsiivisuuteen tai tärkeiden yksityiskohtien huomiotta jättämiseen pelissä. Siksi kannabiksen integrointi e-urheiluun vaatii tarkkaa harkintaa kognitiivisten vaikutusten näkökulmasta.
Toinen tutkimus tarkasteli nuorten tunisialaisten kannabiksen käyttäjien muistivajeita. Kahden kuukauden aikana Mahdian sairaalan päivystyspotilaita (137, ikä 18–35), jotka itse ilmoittivat käyttävänsä kannabista, tutkittiin. Kerätyt tiedot sisälsivät demografiat, elämäntavat, psykiatrisen taustan ja kannabiksen käyttömallit. Toiminnallisen vaikutuksen asteikolla arvioitiin työmuistia.
Tulosten mukaan enemmistö oli miehiä (71 %) ja ikä vaihteli välillä 18–35 vuotta. 65,9 % oli naimattomia ja 29,7 %:lla oli akateemisia haasteita. Merkittävä osa (23,2 %) oli psykiatrista taustaa. Tyypillisesti kannabiksen käyttö aloitettiin 18–25-vuotiaana (70 % tapauksista), usein muiden aineiden kanssa, kuten alkoholi (72,5 %), tupakka (74,6 %), ekstaasi (41,3 %) ja kokaiini (25,4 %). Syyt kannabiksen käyttöön vaihtelivat: 66,7 % vapaa-aikaan, 26,8 % ahdistuksen lievitykseen ja 23,9 % rauhoittumiseen. Muistivajeessa Toiminnallisen vaikutuksen asteikko osoitti erilaisia vaikeusasteita ja 15 % kuluttajista kärsi merkittävistä puutoksista (keskitasoinen–vakava). Tutkimus korostaa lisätutkimusten tarvetta kiistanalaisen kannabiksen ja kognitiivisten häiriöiden välisen suhteen ymmärtämiseksi.
Kannabiksen vaikutukset pelisuoritukseen: kattava arviointi
Kun reagointiaika heikkenee ja päätöksenteko kärsii, koko pelisuoritus muuttuu merkittävästi. Vaikka yksittäiset kokemukset joskus korostavat kannabiksen edistävän pelin hallintaa, tieteellistä vahvistusta tälle ei juuri ole.
Vastaavasti kannabidioli (CBD), jota pidetään ahdistusta lievittävänä, voi edistää keskittymistä ja helpottaa esiintymisjännitystä intensiivisten pelien aikana. Näytön puute estää kuitenkin varmistamasta, voisiko kannabis (olipa kyseessä THC, CBD tai jokin muu kannabinoidi) aidosti parantaa pelisuoritusta – tai jopa heikentää sitä.
Yhteenveto: kannabiksen ja e-urheilun risteyskohtaa tulee lähestyä harkiten
Kannabiksen vaikutukset e-urheiluun ovat monitahoisia ja edellyttävät huolellista arviointia. Vaikka yksittäiset kokemukset saattavat korostaa kannabiksen hyötyjä, tieteellistä näyttöä asiasta ei juuri ole.
Ennen kuin kannabista harkitsee suorituskyvyn tehostajana, pelaajien on arvioitava tarkasti sen vaikutukset reagointiaikaan, päätöksentekoon ja yleiseen pelitaitoon. Kun hyödyt ja riskit tunnistetaan, pelaajat voivat tehdä tietoon perustuvia ratkaisuja e-urheilussa kannabiksen suhteen.
Ulkoiset lähteet
2. Cannabis and cognitive deficiency: a descriptive study
3. 15 Associations Among Subjective Cognitive Function and Cannabis Use in Older Adults
4. Effects of Acute and Chronic Cannabis/Cannabinoids on Cognitive Function Across the Lifespan
Kommentit