Low Stress vs High Stress Training

• 1. Vähästressiset koulutustekniikat (lst)
• 1. a. Sidontamenetelmä
• 1. b. Screen of green (scrog)
• 2. Kovastressiset koulutustekniikat (hst)
• 2. a. Latvan katkaisu (topping)
• 2. b. Fim
• 2. c. Super cropping
• 3. Autoflower-kasvien kouluttaminen
• 4. Suositeltu koulutusaikataulu autoflowereille
• 5. Yhteenveto

Kuten ehkä tiedät, kasveja voi kouluttaa erilaisin menetelmin. Näillä keinoilla voit merkittävästi kasvattaa lopullista satoasi, koska ne parantavat valon pääsyä kukintoihin, mikä johtaa suurempiin satoihin ja parempaan kukkien laatuun. Koulutustekniikat jaetaan kahteen kategoriaan: Low Stress Training (LST) eli vähästressinen koulutus sekä High Stress Training (HST) eli kovastressinen koulutus. 

1. Vähästressiset koulutustekniikat (LST)

LST ei vaadi kasvin vahingoittamista suoraan, eivätkä ne aiheuta suurta rasitusta kasville, mutta koulutusta pitää tehdä useita kertoja viikossa halutun lopputuloksen saavuttamiseksi.

Sidontamenetelmä

Tässä menetelmässä käytetään narua tai siimaa kasvin oksien kiinnittämiseen alas. Kasvattajat käyttävät tätä tapaa hallitakseen venymistä ja samalla tasatakseen latvusta, jolloin valo tavoittaa tasaisesti kaikki kukinnot. Kun tämän tekee oikein, kasvi mukautuu hyvin kasvutilaan ja valoa pääsee myös alemmille kukille, mikä johtaa suurempaan satoon, tiiviimpiin kukintoihin ja yleisesti parempaan lopputulokseen.

Screen of Green (SCROG)

Tämä menetelmä tuottaa saman lopputuloksen kuin sidontatekniikka, mutta siinä käytetään verkkoa (esim. lentopalloverkon tyyppistä) oksien tukena. Kasvattajat käyttävät tätä tapaa tasatakseen latvuksen ja hallitakseen venymistä aivan kuten sidonnassa.

Vaikka säästät aikaa, kun jokaista oksaa ei tarvitse sitoa erikseen, verkko on kiinnitetty kasvatuskaappiin, jolloin kasveja on mahdotonta siirrellä. Voit käyttää pieniä verkkoja kasvien päällä yksittäin, jolloin kasvien siirtely on helpompaa scroggausta tehdessä. Haittapuolena tarvitset tällöin enemmän tilaa sekä uuden verkon jokaiselle kasville ennen seuraavaa kierrosta.

2. Kovastressiset koulutustekniikat (HST)

HST tarkoittaa kasvin suoraa vahingoittamista katkaisemalla tai poistamalla kasvinosia. Tämä vaikuttaa kasvin kasvuun sekä usein hidastaa kehitystä, mutta säästää aikaa, koska kouluttamista ei tarvitse tehdä useita kertoja viikossa.   

Latvan katkaisu (Topping)

Topping on yksinkertainen menetelmä, jossa kasvin latva poistetaan saksilla tai jopa kynsillä. Katkaistu kohta jakautuu kahtia ja lisäksi se edistää myös sivuoksien kasvua. Prosessin voi toistaa useita kertoja kasvun vegetatiivisessa vaiheessa.

Menetelmä tuottaa kasvin, jossa on useita latvuksia, jolloin valo tavoittaa kaikki kukinnot. Muista, että kasvi tarvitsee pari päivää toipumiseen toppingin jälkeen, mikä pidentää kasvun vegetatiivista vaihetta.

Vinkki: Suosittelemme desinfioimaan sakset tai kädet alkoholilla ennen toppingia, jotta vältät mahdolliset infektiot.

FIM

Fimming on monimutkaisempi versio toppingista. Siinä missä toppingissa poistetaan kokonaan uusi kasvupiste, fimmauksessa poistetaan noin 75 % uudesta kasvusta, jolloin tavoitteena on tuottaa neljä uutta oksaa kahden sijasta ja saavuttaa sama tulos vähemmällä kouluttamisella.

Voit tehdä fim- tai topping-käsittelyn myös sivuoksiin, jos haluat kasvattaa tiheämmän kasvin, mutta latvaan tehtynä se johtaa korkeampaan kasviin.

Super Cropping

Super Cropping (eli varren muokkailu) on vielä aggressiivisempi versio LST:stä. Tässä oksaa ei vain sidota alas, vaan sitä taivutetaan varovasti, kunnes sen kuidut murtuvat. Tavoitteena ei ole katkaista koko oksaa tai vahingoittaa varren nahkaa, vaan saada se taipumaan.

Tämä tehdään pyörittämällä ja puristamalla varovasti haluttua oksaa, kunnes tunnet sen pehmenevän ja taipuvan. Kuten muissakin koulutustavoissa, tavoitteena on saada katto tasaiseksi, jotta valo pääsee kaikkiin kukintoihin.

3. Autoflower-kasvien kouluttaminen

Suosittelemme käyttämään autoflowereilla vain LST-tekniikoita. Vaikka liian aggressiivisesti tehtynä ne voivat aiheuttaa shokin, tekemällä vähästressisiä toimenpiteitä rauhallisesti parin päivän välein saavutetaan haluttu lopputulos ilman haittaa kasvulle. Fast Buds tarjoaa lajikkeita, jotka reagoivat erittäin hyvin LST:hen, kuten Gorilla Glue Auto. Se on erittäin kestävä autoflower ja tuottaa suuria satoja. Sivuoksien alas sitominen lisää kukkivien oksien määrää ja kasvattaa satoa.

Vaikka kasvin voi kasvattaa myös ilman koulutusta, LST lisää latvusten määrää, tiivistää kukkia ja kasvattaa tuottoa. Vaikka kovastressisiä tekniikoita voi käyttää autoflowereille, sitä EI suositella. Yleisesti autoflowerit alkavat kukkia noin 4 viikon jälkeen, ja HST pysäyttää kasvun muutamaksi päiväksi. Pelkästään kaksi HST-toimenpidettä vegetatiivisessa vaiheessa voi pidentää palautumista jopa viikolla, mikä vaikuttaa kasvin korkeuteen ja satomäärään merkittävästi.

Jos kuitenkin haluat kokeilla HST:tä autoflowereilla, etsi lajikkeita, joilla kukinnan alku kestää hieman pidempään, kuten Six Shooter Auto. Se tarvitsee muutaman lisäviikon kypsyäkseen, mikä voi kompensoida palautumisesta aiheutuvaa viivettä.

4. Suositeltu koulutusaikataulu autoflowereille

Jos olet kokenut kasvattaja ja autoflower-satoja takana useita, tiedät jo varmasti mitkä menetelmät toimivat sinulle ja mitkä eivät. Ei ole olemassa yhtä täydellistä menetelmää tai aikataulua, sillä jokainen lajike reagoi koulutukseen eri tavoin. Jos kuitenkin olet uusi autoflower-kasvattaja ja etsit perusohjeita, kokeile seuraavaa koulutusaikataulua.

• Ensiksi, autoflowerit ovat herkkiä. Vältä liiallista stressiä alusta alkaen – istuta siemenet suoraan lopulliseen ruukkuun. Näin vältyt siirrosta, joka aiheuttaa usein suurta stressiä ja hidastaa kasvua.
• Seuraavaksi valitse haluatko käyttää sidontatekniikkaa vai virittää ScrOG-verkon. Molempia voi käyttää yhdessä, mutta tärkeintä on, että Apical dominance hajotetaan ja katosta levitetään vaakasuunnassa. Jos saatavilla on tarvikkeet, käytä ScrOG-menetelmää. Jos ei, käytä lankaa ja sido päävartta sekä sivuversoja hitaasti, jotta saat tasaisesti levittyvän latvuksen.
• Tämä edistää tasaisempaa kukkatuottoa, parempaa rakennetta ja tiheyttä. Kun latvus on samassa tasossa, kasvi ei enää keskity kasvuhormonin (auksinin) syöttämiseen vain päälatvaan, vaan jakaa sitä tasaisesti kaikille kukkiville oksille. Tämä myös parantaa valon pääsyä ja ilmanvaihtoa läpi latvuksen, mikä ehkäisee homeen ja tuholaisten muodostumista sekä antaa jokaiselle kukalle enemmän valoa.

Entä latvan katkaisu (topping)?

Emme suosittele latvan katkaisua autoflower-kasveille useimmille aloitteleville kasvattajille. Voiko autoflowereita toppia? Kyllä, ehdottomasti. Ennen kuin ryhdyt näin järeään keinoon, suosittelemme perehtymään paitsi yleiseen kasvatukseen, myös kyseiseen lajikkeeseen jonka aiot toppia.

Topping voi olla hyvä tapa lisätä satoa, etenkin jos käytät tukiverkkoja, mutta se voi myös stressata kasvia erittäin paljon ja hidastaa kasvua. Jos olet jo kokenut autoflowerien kanssa ja tunnet olosi varmaksi, jatka toki – mutta muista, että riski sadon pienentymiseen on aina olemassa.

5. Yhteenveto

Sekä matalan että korkean stressin koulutusta voi käyttää satojen kasvattamiseen valojaksoisilla lajikkeilla. Suosittelemme aloittelijoille LST-tekniikoita autoflowereille – kun opit menetelmän, voit kokeilla varovasti myös HST-tekniikoita. Älä kuitenkaan liioittele, sillä liiallisia vaurioita ei voi korjata jälkikäteen. Muista, että tavoitteena on aina parempi sato kuin edellisellä kerralla ja samalla omien taitojen kehittyminen sekä kasvien pysyminen terveinä ja tyytyväisinä.