Onko kannabis laillista Isossa-Britanniassa? Lyhyt historia ja analyysi Britannian laeista

• 1. Kannabiksen historia isossa-britanniassa
• 1. a. Laillistamisen kysymys 1900-luvulla
• 1. b. 2000-luvulta nykypäivään
• 1. c. Kannabiksen lääkinnällinen käyttö isossa-britanniassa
• 2. Nykyinen kannabislainsäädäntö isossa-britanniassa
• 2. a. Mitä tapahtuu jos jäät kiinni kannabiksesta?
• 3. Mahdollisuudet kannabiksen laillistamiseen isossa-britanniassa
• 3. a. Keskustelu kannabisuudistuksesta
• 3. b. Tilastot
• 4. Lopuksi
• 5. Ukk
• 5. a. Onko kotonasi laiton polttaa kannabista isossa-britanniassa?
• 5. b. Missä maissa kannabis on laillista?
• 5. c. Voiko kannabiksen polttamisesta tehdä ilmoituksen?
• 5. d. Kuinka kauas kannabiksen haju kantautuu?

Kuka tahansa, joka on edes vähän kiinnostunut kannabiksen laillistamisesta, ei voi olla huomaamatta laajoja muutoksia, joita tapahtuu parhaillaan ympäri maailmaa. Kannabis on jo laillista Kanadassa ja 16 Yhdysvaltain osavaltiossa, ja Saksa on lupautunut laillistamaan sen kokonaan ennen seuraavaa vaalikautta. Ei olekaan ihme, että yhä useampi britti kysyy: onko kannabis jo laillista Isossa-Britanniassa? Eikä kysymys ole niin naiivi kuin saattaisit luulla.

Kannabis ei ole tällä hetkellä laillista Isossa-Britanniassa. Lisäksi edes oman käytön hallussapitoa ei ole dekriminalisoitu, eikä kansallinen lääkekannabisohjelma ole vielä lähtenyt käyntiin. Mutta kun tarkastellaan objektiivisesti kannabiksen kieltolain historiaa ja viimeaikaisia varovaisia muutoksia Britannian lainsäädännössä, laillinen asema voi hyvinkin muuttua tulevaisuudessa.

Kannabiksen historia Isossa-Britanniassa

Kannabiksen kieltolaki on varsin uusi ilmiö. Vuosisatojen ajan kannabiskasvi oli vain yksi viljelykasvi muiden joukossa, jota käytettiin köysien ja vaatteiden valmistukseen. 1800-luvulla sen lääkinnälliset ominaisuudet tunnustettiin, ja siitä tuli tärkeä osa länsimaista farmakopeaa.

Vasta 1900-luvulla länsimaat, erityisesti Yhdysvalloissa, alkoivat kiinnittää villisti huomiota kannabiksen viihdekäyttöön sekä oopiumin ja muiden aineiden käyttöön maahanmuuttajien keskuudessa. Tämän uuden ja vakavan uhan pelossa vallanpitäjät ryhtyivät kieltämään kannabiksen.

Halventava termi ”marijuana”, joka on todennäköisesti meksikolaista alkuperää, todistaa siitä, kuinka ksenofobia oli kannabiksen kieltolain lähtökohdissa mukana alusta asti. Kieltolait otettiin ensin käyttöön yksittäisissä osavaltioissa, ja myöhemmin niistä tuli liittovaltiotason lakia. Yhdysvaltojen vaikutusvallan kasvu ja kansainvälisten järjestöjen perustaminen auttoi levittämään kieltoa muihinkin maihin, myös Iso-Britanniaan.

Samoin Britannia itse törmäsi kannabiksen perinteiseen käyttöön siirtomaissaan, ja kun kieltolaki alkoi, se kosketti ensin siirtomaita ja vasta myöhemmin emämaata.

Kesti vuosikymmeniä ”huumesotaa” ja ”nollatoleranssia”, ennen kuin ajatus lievemmästä huumepolitiikasta alettiin ottaa esiin kannabiksen puolestapuhujien toimesta ja se sai hitaasti jalansijaa.

Laillistamisen kysymys 1900-luvulla

Kansainvälisten sopimusten myötä Iso-Britannia otti käyttöön 1971 Dangerous Drugs Act -lain, jossa laittomat aineet jaoteltiin neljään pääluokkaan ja kannabis määriteltiin toiseksi tiukimpaan B-luokkaan. Tähän ryhmään kuuluvat myös amfetamiinit ja ketamiini.

Mielenkiintoista on, että ennen kyseisen lain voimaantuloa lääkärit saivat suositella kannabista lääkkeenä potilaille, vaikka aine oli ollut laiton viihdekäytössä jo vuodesta 1928. Kannabiksen kasvattaminen Isossa-Britanniassa kiellettiin vuonna 1964.

Laillistamisrintamalla ei tapahtunut käytännössä mitään ennen vuosisadan loppua, paitsi että yleisö joutui myöntämään, että kannabiksen poltto yleistyi valkoisten keskiluokkaisten nuorten keskuudessa, joilla ei ollut aiempia tuomioita. Vuonna 1973 tehtiin jo yli 11 000 pidätystä vuosittain, ja asiasta tuli valtavirran ilmiö.

2000-luvulta nykypäivään

Labour-puolue yritti käytännössä dekriminalisoida kannabiksen siirtämällä sen C-luokkaan vuonna 2001. Tämä tarkoitti sitä, että hallussapidon, käytön ja kasvattamisen rangaistukset olisivat vähäisiä ja myös myymisen tuomiot olisivat huomattavasti lievempiä.

Politiikka oli onnistunut, sillä Home Officen mukaan poliisi säästi pelkästään vuonna 2005 noin 199 000 tuntia, joita se voi käyttää varsinaiseen rikollisuuteen. Lupaavasta alusta huolimatta vuonna 2007 pääministeri Gordon Brown siirsi kannabiksen takaisin B-luokkaan, jossa se on pysynyt siitä lähtien. Päätöstä tehdessään pääministeri sivuutti oman Drugs Misuse Councilinsa suositukset.

Kannabiksen lääkinnällinen käyttö Isossa-Britanniassa

Vuonna 2018 Iso-Britannia vastahakoisesti laillisti lääkekannabiksen käytön. Lääkekannabiksen kiellon aiheuttama epäoikeudenmukaisuus nousi esiin kahden lapsen tapauksen myötä: Billy Caldwell, 12 ja Alfie Dingley, 6 käyttivät vähä-THC-pitoista kannabisöljyä vaikeaan epilepsiaan.

Kun poliisi puuttui asiaan ja siitä nousi suuri kohu, viranomaiset joutuivat palauttamaan lääkkeen poikien vanhemmille. Lääkekannabiksen käytön kieltäminen muuttui tämän jälkeen puolustamattomaksi.

Tällä hetkellä Iso-Britannian lääkekannabisohjelma toimii, mutta sitä arvostellaan laajasti, koska maa tuo kaiken kannabiksen ulkomailta ja kohtaa jatkuvia saatavuusongelmia. NHS ei yleensä korvaa lääkettä, eikä kannabista määrääviä erikoislääkäreitä ole juurikaan. Iso-Britanniassa ei voi saada reseptiä peruslääkäriltä, eikä kukaan lääkäri voi suositella kannabinoidihoitoa ennen kuin kaikki muut vaihtoehdot on kokeiltu. Myöskään poltettavan kannabiksen laillistaminen ei näytä todennäköiseltä.

Nykyinen kannabislainsäädäntö Isossa-Britanniassa

Nykyinen laki on paperilla lähes drakoninen. Pelkkä kannabiksen hallussapito ilman myyntiaikeita voi johtaa enintään viiden vuoden vankeuteen. Tai voit saada rajoittamattoman sakon. Tai molemmat. Tilanne pahenee jos jäät kiinni myynnistä: enintään 14 vuotta vankeutta ja rajoittamaton sakko. Huom! ’Supply’ eli levitys kattaa muutakin kuin myymisen – jopa ystävälle tarjoaminen voi johtaa syytteisiin.

Huomaa, että yllämainitut rangaistukset ovat maksimituomioita, eikä laissa anneta tarkkoja ohjeita siitä, miten määrät vaikuttavat tuomioon tai mitä lieventäviä tai raskauttavia asianhaaroja pitäisi ottaa huomioon. Poliiseilla ja tuomareilla on siten paljon liikkumavaraa.

Mitä tapahtuu jos jäät kiinni kannabiksesta?

Yleensä kun poliisi löytää sinulta alle unssin kannabista eikä epäile myyntiaikeita, voit selvitä paikan päällä varoituksella – erityisesti jos aiempi rikosrekisterisi on puhdas. Tai saat 90 punnan sakon ilman pidätystä. Varoituskin kuitenkin kirjataan, vaikka se ei näy taustatarkistuksissa. Muista myös, että poliisille löytynyt kannabis joutuu aina takavarikkoon.

Raporttien mukaan Durhamin poliisi on tehnyt kannabiksen henkilökohtaisesta käytöstä alhaisimman prioriteetin työssään. Tämä tarkoittaa, että poliisi puuttuu asiaan vain selvästi näkyvässä käytössä tai jos siitä on tullut valitus. Yleensä alle 25-vuotiaita ei pidätetä ja alle 18-vuotiaat palautetaan vanhemmilleen. Normikäytäntö on ei-rikosoikeudellinen käsittely; tekijät ohjataan koulutuskurssille tai muihin yhteisötoimiin.

Kokeilu oli Durhamissa niin onnistunut, että Derbyshire, Dorset ja Surrey ovat lähteneet mukaan. Myös Lontoosta on vuotanut tietoa kokeilusta, jossa kaupunkiviranomaiset aikovat pilotoida henkilökohtaisen käytön dekriminalisointia.

Lisäksi on hyvä tiedostaa kolmen iskun sääntö kannabiksen käytöstä kiinni jääneille. Ensimmäisestä kiinnijäämisestä seuraa varoitus, toisesta sakko (maksuaika kolme viikkoa), ja kolmas voi johtaa pidätykseen ja syytteeseen – mutta tuomioita annetaan alle neljännekselle tapauksista.

Mahdollisuudet kannabiksen laillistamiseen Isossa-Britanniassa

Kansainvälisistä muutoksista huolimatta keskustelu kannabiksen laillisuudesta ei ole vielä noussut valtavirtaan Isossa-Britanniassa.

Yhä useampi huomaa, että lääkekannabisohjelma ei toimi nyt neljä vuotta sen käyttöönoton jälkeen. Keskustelu viihdekäytöstä koskee lähinnä dekriminalisointia, mutta mikään puolue ei ole sitoutunut kannabiksen täyteen laillistamiseen.

Keskustelu kannabisuudistuksesta

Jos kysyt itseltäsi: "Onko kannabis laillista Isossa-Britanniassa?" ja odotat vastausta hallitukselta, älä pidätä hengitystäsi. Viime vuonna pääministerin lehdistösihteeri totesi, että Boris Johnson pitää kannabista haitallisena aineena, joka tuhoaa ihmishenkiä eikä aio laillistaa sitä.

Kannabis ei itse asiassa ollut edes hallituspuolueen tuoreimmassa vaaliohjelmassa. Virallinen kanta on noudattaa edelleen 1971 Misuse of Drugs Actia. Laillistamisen vastustajat vetoavat usein siihen, että kannabiksen käyttö lisää psykoosiriskiä.

Mielenkiintoista on, että kaudella 2001–2007, kun kannabis siirrettiin B-luokasta vähemmän rajoittavaan C-luokkaan, päihdepsykoosiin liittyneiden ensiapukäyntien määrä laski huomattavasti. Yksi mahdollinen syy on, että tiukempi sääntely johtaa vahvempien, mustasta pörssistä hankittujen kannabislajien käyttöön, mikä saattaa olla haitallisempi käyttäjälle. Britanniassa näistä vahvoista kannabiksen lajikkeista käytetään usein nimitystä "skunk".

On kuitenkin väärin ajatella, että kaikki torit kannattavat nykyistä huumepolitiikkaa. Kannabiksen vastaisten lakien epäsuosio on kasvanut myös konservatiivien parissa, ja kyselyn mukaan vuonna 2021 jopa 79 % kaikista kansanedustajista on sitä mieltä, että lakeja tulisi päivittää.

Labour-puolue tukee parempaa pääsyä CBD-tuotteisiin ja lääkekannabikseen, mutta lähettää ristiriitaisia viestejä viihdekäytön dekriminalisoinnista. Puoluejohtaja Kier Starmer vastustaa nykyisen lain kumoamista, mutta puolue on tukenut dekriminalisointikokeilua Skotlannissa. Labour-puolue näyttää kannattavan laissez-faire-lähestymistapaa: ei syytetä pieniä määriä hallussapitäviä, mutta ei myöskään muuteta lakia.

Muut oppositiopuolueet vaativat tietopohjaisempaa huumepolitiikkaa haittojen vähentämisen näkökulmasta, mutta yksikään ei kannata täyttä laillistamista. Vain vihreät ovat radikaalimpia ehdottaessaan kannabisklubeja, joissa jäsenet voisivat kasvattaa kannabista ja jakaa sitä keskenään.

Tilastot

Seuraavat tiedot korostavat jatkokeskustelun tarvetta kannabiksen laillistamisesta:

• 8 % Iso-Britannian aikuisista käyttää kannabista
• pimeän markkinan arvo on 2 miljardia puntaa vuodessa
• 48 % kannattaa kannabiksen laillistamista
• laillistaminen voisi tuottaa 3,5 miljardin punnan verotulot

Kyselyt osoittavat, että brittien päätöksenteko laahaa perässä kansalaisten toiveisiin nähden kannabisuudistuksessa. Tämä on yllättävää, sillä kovat otteet eivät ole vähentäneet laittomien aineiden käyttöä.

Kannabiksesta tuli maan käytetyin huume vuonna 1995, ja 8 % 16–59-vuotiaista raportoi käyttäneensä sitä maaliskuussa 2020. Kaikki nämä ihmiset turvautuvat laittomaan markkinaan ja käyttävät noin 2 miljardia puntaa vuosittain.

Laillistamisen perusteeksi nostetaan haittojen vähentämisen ja köyhimpien ylipoliisitoitujen yhteisöjen suojelun lisäksi myös taloudelliset kannustimet. Arvioiden mukaan lailliset kannabismarkkinat voisivat tuoda valtiolle jopa 3,5 miljardin punnan tulot vuosittain.

Vuonna 2019 Iso-Britannia saavutti käännekohdan: kannabiksen laillistamisen puolesta oli ensimmäistä kertaa tuplasti niin monta ihmistä kuin sitä vastaan – 48 prosenttia vastaan 24. Reformien maailmalta lisääntyessä myös Britannian kannabislainsäädäntöä halutaan uudistaa entistä enemmän ja kannattajien osuus todennäköisesti kasvaa enemmistöön.

Lopuksi

Vaikuttaa siltä, että Iso-Britannia ei ole vielä valmis muuttamaan suhtautumistaan kannabikseen radikaalisti. Viranomaiset jatkavat kaikkien huumeiden demonisoimista, vaikka käytännössä poliisit sulkevat silmänsä marihuanan polttamiselta (paitsi jos siitä aiheutuu häiriötä muille).

Yhä useampi poliisipiiri kannattaa kannabiksen käytölle matalinta prioriteettia ja ottaa käyttöön ohjausmalleja, joissa asioita käsitellään ilman sakkoja, pidätyksiä tai vankeutta. Tämä kehitys todennäköisesti jatkuu ja kannabiksen osuus nykyaikaisessa elämässä hyväksytään yhä useammin myös päättäjien parissa. Tämä taas johtaa ennemmin tai myöhemmin kannabislakien uudistamiseen Iso-Britanniassa.

UKK

Onko kotonasi laiton polttaa kannabista Isossa-Britanniassa?

Kannabiksen polttaminen on laitonta missä tahansa, myös omassa kodissasi. Saatat tuntea olosi turvalliseksi, koska et tee sitä julkisesti eikä kukaan tiedä asiasta. Mutta kannabiksen haju kantautuu helposti ja naapurisi voivat ilmiantaa sinut. Poliisin vakiokäytäntö on partioida alueellasi, ja jos hekin haistavat kannabiksen, olet pulassa.

Missä maissa kannabis on laillista?

Ensimmäinen maa, joka laillisti kannabiksen, oli Uruguay. Kanada seurasi vuonna 2018. Yhdysvalloissa laillistamisprosessi käynnistyi samaan aikaan. Vuodesta 2012, 16 osavaltiota sekä D.C. ovat laillistaneet kannabiksen viihdekäytön ja 37 osavaltiota sekä D.C. sallivat lääkinnällisen käytön. Monissa maailman maissa, myös Euroopassa, lääkekannabis on sallittu. Espanjassa, Alankomaissa ja Portugalissa huumeiden käyttö on dekriminalisoitu.

Voiko kannabiksen polttamisesta tehdä ilmoituksen?

Britannian poliisi kannustaa kansalaisia ilmoittamaan kaikesta rikollisesta toiminnasta, ja kannabiksen polttaminenkin on rikos. Jos teet ilmoituksen, poliisi suojaa sinut seuraamuksilta. Eli poliisi ei kerro syylliselle, kuka ilmoitti asiasta.

Kuinka kauas kannabiksen haju kantautuu?

Jos joku polttaa kannabista, sen voi yleensä haistaa noin 15 metrin säteellä, mutta hajun kantavuus riippuu monista tekijöistä: tuulesta, ilmansuunnasta, ilman kosteudesta ja jopa ilmanpaineesta – nämä kaikki vaikuttavat siihen nouseeko savu vai pysyykö se maassa. Ja tietysti kannabiksen lajikkeen voimakkuus vaikuttaa hajun kantavuuteen. Jos kaikki tekijät osuvat kohdalleen, kannabiksen hajun voi aistia jopa 30 metrin päästä.

Ulkoisia linkkejä

1. Huumerangaistukset – GOV.UK
2. YouGov: Kannabiksen laillistamiskyselyt
3. Vetoomus: Tee kannabiksen viljelystä, myynnistä ja käytöstä laillista.