Raskasmetallien vaarat kannabistuotteissa

• 1. Mitä ovat raskasmetallit?
• 2. Mistä raskasmetallit tulevat?
• 2. a. Raskasmetallit muissa kannabistuotteissa
• 3. Voivatko kannabiskasvit kerätä raskasmetalleja?
• 3. a. Maaperän ph ja kationinvaihtokapasiteetti
• 3. b. Raskasmetallien muodot ja pitoisuudet
• 3. c. Raskasmetallien imeytyminen
• 4. Miten raskasmetallit testataan?
• 5. Raskasmetallien käytön riskit
• 6. Parhaat vinkit raskasmetallien välttämiseksi
• 7. Yhteenveto

Feminiset siemenet imevät ravinteita maaperästä ja ympäristöstä juurtensa kautta kasvaakseen, ja joskus maa voi sisältää raskasmetalleja, jotka voivat olla myrkyllisiä. Kaikki metallit eivät kuitenkaan ole haitallisia kasveille ja ihmisille – sinkki, mangaani ja rauta ovat välttämättömiä kasvuravinteita, mutta esimerkiksi lyijy, kadmium ja elohopea voivat häiritä kasvien kasvua ja olla vaaraksi kuluttajille.

1. Mitä ovat raskasmetallit?  

Raskasmetallit ovat alkuaineita, joilla on suuri tiheys, suuri atomipaino tai suuri järjestysluku, ja ne voivat olla myrkyllisiä ihmisille ja kasveille, jos niitä nautitaan suuria määriä. Nämä alkuaineet esiintyvät luonnollisesti maaperässä, mutta niitä voi joutua maahan tai kasvualustaan myös ulkopuolisista lähteistä. Muista, että kuten mainittiin, kannabiskasvit tarvitsevat metalleja kasvaakseen, mutta eivät haitallisia raskasmetalleja. Siksi on olemassa useita metalleja, mutta vain tietyt ovat myrkyllisiä.

Ennen kuin syvennymme raskasmetallien lajeihin ja siihen, keräävätkö kannabikset niitä, on hyvä tuntea nämä aineet tarkemmin. Nämä metalliset kemialliset elementit ovat nimensä mukaisesti painavia ja tiheitä. Vaikka jotkin raskasmetallit ovat osa luonnon normaalia kiertokulkua, tietyillä alueilla niitä voi esiintyä liian suurina pitoisuuksina teollisuusprosessien, kuten kaivostoiminnan, seurauksena. Yleisimpiä raskasmetalleja ovat lyijy, elohopea, arsenikki ja kromi. Niitä pidetään myrkyllisinä, koska ne kertyvät elimistöön ajan mittaan ja aiheuttavat siten haittavaikutuksia. Vaikka tämä on huolenaihe, jotkut raskasmetallit ovat elintärkeitä luonnon kiertokulussa. Osa on mukana ravinnekiertoprosesseissa – esimerkiksi rauta ja kupari ovat tärkeitä entsyymeille. Lisäksi jotkut raskasmetallit auttavat kasveja puolustautumaan taudinaiheuttajia vastaan sekä redox-reaktioiden toteuttamisessa.

Kannabikselle välttämättömät metallit

Nämä metallit ovat tärkeitä kasvinravinteita, joita kannabiskasvit tarvitsevat, ja ne muuttuvat myrkyllisiksi vain erittäin suurissa määrissä.

• Sinkki
• Mangaani
• Rauta
• Kupari
• Nikkeli

Kannabikselle haitalliset metallit

Nämä metallit ovat myrkyllisiä kasveille ja ihmisille, ja niitä tulisi välttää, koska jo pienetkin määrät ovat erittäin myrkyllisiä.

• Lyijy
• Kadmium
• Kromi
• Arsenikki
• Elohopea
• Arsenikki

2. Mistä raskasmetallit tulevat? 

Kuten mainittu, näitä metalleja löytyy luonnollisesti maaperästä, mutta korkeat raskasmetallipitoisuudet johtuvat ulkopuolisista lähteistä. Usein yritykset hävittävät kemikaaleja ja muita maatalouden saasteita, mikä nostaa raskasmetallien määrää maassa ja tekee niistä myrkyllisiä. Jätteiden lisäksi myös kemialliset lannoitteet ja torjunta-aineet, joissa on paljon fosfaattia, ovat raskasmetallien lähde ja voivat saastuttaa maaperän ja veden. Tämä johtuu siitä, että moniin tuotteisiin voi päätyä epäpuhtauksia raaka-aineiden laadun vuoksi – monet yritykset käyttävät heikkolaatuisia aineita saadakseen tuotteet halvemmiksi, mutta usein tämä johtaa siihen, että tuotteet sisältävät raskasmetalleja, jotka saastuttavat kasvit, maaperän ja veden.

Raskasmetallit voivat päätyä ympäristöön myös kaivostoiminnan seurauksena. Siten maa- ja vesialueille kertyy runsaasti kultaa, hopeaa, kuparia ja sinkkiä. Nämä metallit voivat huuhtoutua jokiin, minkä seurauksena ne saastuttavat veden ja vahingoittavat vesieläimiä. Raskasmetallit voivat myös levitä ympäristöön ilmateitse, niin sanotun ilmalaskeuman kautta. Sulattojen, energiantuotannon ja liikenteen kautta nämä aineet vapautuvat ilmaan, kulkeutuvat tuulen mukana ja laskeutuvat lopulta maahan. Kun raskasmetallit ovat päässeet luontoon, ne päätyvät ravintoketjuun. Näin ne päätyvät kasveihin, joita syövät sekä eläimet että ihmiset, mikä voi aiheuttaa pitkällä aikavälillä terveyshaittoja.

Raskasmetallit muissa kannabistuotteissa

Muista, että saastunut kukinto ei ole ainoa tapa altistua raskasmetalleille kannabistuotteissa. Käyttötavastasi riippuen itse kannabistuote voi olla puhdas, mutta kulutustapa voi aiheuttaa saastumista. Sinun kannattaa siis tuntea paitsi kukintosi laatu, myös höyrystimen tai muun kulutustavan laatu. Osta siis aina bongisi, höyrystimesi ja jopa polttopaperit luotettavilta myyjiltä! Esimerkiksi osa höyrystimen patruunoista sisältää metallisen ytimen, joka kuumenee ja höyrystää kannabiksen. Tällöin raskasmetalleja voi irrota metalliytimestä ja kelasta, jolloin ne kulkeutuvat höyryn mukana keuhkoihin ja elimistöön. Siksi kannattaa hankkia kannabista ja -tuotteita luotettavista ja laillisista liikkeistä, joissa ne testataan laboratoriossa ja täyttävät tiukat laatuvaatimukset.

Jos sinulla ei ole pääsyä laillisiin kannabistuotteisiin ja hankit kannabiksesi mustasta pörssistä, kannattaa harkita oman kasvatuksen aloittamista, sillä näin tiedät tarkalleen, mitä käytät, koska vastaat itse kasvin kastelusta, ravinteista ja sadonkorjuusta. Kannabiksen kasvatus ei ole erityisen vaikeaa, mutta vaatii muutaman kasvatuskierroksen, jotta homma tulee tutuksi. Kun opit tarvittavat asiat, saat lähes loputtoman määrän laadukasta kukkaa murto-osalla kauppahintaan – joten älä riskeeraa huonolaatuisen budin kanssa. Muista, että saastunut kukka on ehdottoman vaarallista, ja on monia tapoja saada puhdasta kannabista, mikä on erityisen tärkeää lääkekäyttäjille.

3. Voivatko kannabiskasvit kerätä raskasmetalleja?  

Kannabiskasvi on ainutlaatuinen, sillä se on ns. akkumulointikasvi: se imee ympäristöstään kaikenlaista. Erityisesti kaupallisten kasvattajien tulisi olla tarkkoja raskasmetalleista, sillä juuristo voi imeä niitä ja ne päätyvät lopulliseen tuotteeseen. Se, että haitallisia raskasmetalleja on maassa tai alustassa, vedessä tai lannoitteissa, ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että kannabis absorboi niitä – se riippuu metallin laadusta ja maaperän olosuhteista. Tietyissä olosuhteissa niitä voidaan kuitenkin imeä ja kerryttää. Tämä johtuu siitä, että raskasmetallit ovat usein liikkumattomia, ja niiden täytyy olla ionisessa muodossa, jotta kasvi voi imeä ne. Myös maaperän pH vaikuttaa raskasmetallien imeytymiseen ja kertymiseen, sillä useimmat metallit kertyvät helpommin, kun pH on matala. Eli kasvisi ei aina ime raskasmetalleja, mutta imee tietyissä olosuhteissa.

Kasvuolosuhteiden lisäksi imeytymiseen vaikuttavat kasvin ikä ja elinvoima. Nuoremmat eli varhaisessa kasvuvaiheessa olevat kasvit ottavat raskasmetalleja helpommin kuin kukintavaiheessa olevat, vanhemmat kasvit. Myös stressatut kasvit imevät raskasmetalleja herkemmin. Valon määrä, lämpötila ja ilmankosteus vaikuttavat myös. Kun tunnet nämä tekijät, voit paremmin suojella sekä kasveja että itseäsi haitallisilta raskasmetalleilta.

Maaperän pH ja kationinvaihtokapasiteetti  

Maaperän pH ja kationinvaihtokapasiteetti vaikuttavat merkittävästi siihen, imeytyvätkö raskasmetallit kannabiskasviin. Kuten aiemmin mainittiin, suurin osa raskasmetalleista on helpommin saatavilla matalassa pH:ssa – poikkeuksena arsenikki ja elohopea, jotka ovat liukoisempia korkeammassa pH:ssa. Kationinvaihtokapasiteetti kertoo, miten hyvin maa tai kasvualusta pidättää positiivisesti varautuneita ioneja; raskasmetallit ovat useimmiten positiivisia ioneja, joten mitä korkeampi CEC, sitä paremmin alusta pidättää raskasmetallit, vähentäen niiden saatavuutta kannabikselle.

Raskasmetallien muodot ja pitoisuudet  

Suurin osa raskasmetalleista on maassa liikkumattomia, mutta tämä riippuu metallista ja sen kemiallisesta muodosta. Esimerkiksi kromi esiintyy Cr(III)-muodossa, joka on kannabikselle helpommin hyväksyttävä, mutta se on vähemmän liikkuva kuin Cr(VI), joka taas on ihmisille haitallisin muoto. Vaikka raskasmetalleja havaittaisiin maassa, niiden imeytyminen kannabiskasviin voi olla hyvin vähäistä riippuen muodosta, pH:sta sekä pitoisuudesta. Pienissä pitoisuuksissa kasvit eivät ime niitä merkittävästi eivätkä aiheuta haittaa, mutta ihanteellisesti raskasmetallien määrän kannabiksessa tulisi olla nolla.

Raskasmetallien imeytyminen

Jos maaperän olosuhteet (ml. pH), metallin muoto ja pitoisuus ovat otollisia, kasvi imee raskasmetallit. Tutkimuksissa on osoitettu, että kun raskasmetallit imeytyvät kannabiskasviin, valtaosa kertyy juuriin ja lehtiin, kun taas pienempi osa kertyy kukintoihin.

4. Miten raskasmetallit testataan?  

Erikoistuneet laboratoriot pystyvät testaamaan raskasmetallit erilaisilla menetelmillä, kuten induktiivisesti kytketyllä plasma-massaspektrometrialla, plasma-emissiospektroskopialla sekä atomiabsorptiospektroskopialla, joilla voidaan havaita pieniäkin määriä raskasmetalleja. Näillä voidaan testata raskasmetallien määrää kukinnoissa, syötävissä, paikallisvalmisteissa ja muissa tuotteissa – sallittu enimmäismäärä on seuraava:

Suurimmat sallitut raskasmetallimäärät kannabistuotteissa

5. Raskasmetallien käytön riskit  

Pitoisuudesta riippuen raskasmetallit voivat aiheuttaa ihmisissä monenlaisia oireita: päänsärkyä, pahoinvointia, elinten vajaatoimintaa ja syöpää pitkittyneessä altistuksessa, ja jos kannabista on poltettu, se voi lisätä hengityselinten sairauksien riskiä.

Tämä johtuu siitä, että raskasmetallit voivat jäljitellä muita välttämättömiä alkuaineita ja korvata niitä luustossa ja soluissa, sitoutuen kohtiin, joihin niiden ei pitäisi sitoutua. Seurauksena on solujen toimintahäiriöitä ja raskasmetallimyrkytystä. Lisäksi raskasmetallit voivat aiheuttaa antioksidanttitasapainon häiriöitä, mitkä aiheuttavat lisävaurioita. Yleisimmät raskasmetallimyrkytyksen aiheuttajina sairaaloissa ovat seuraavat:

• Elohopea voi aiheuttaa hermostovaurioita;
• Lyijy voi aiheuttaa ruoansulatushäiriöitä, niveli- ja lihaskipuja sekä huimausta;
• Arsenikki on syöpää aiheuttavaa ja erittäin myrkyllistä;
• Kadmium voi altistaa syövälle.

6. Parhaat vinkit raskasmetallien välttämiseksi  

Nyt kun tiedät kaiken tarpeellisen raskasmetalleista ja kannabiksesta, tässä muutama vinkki raskasmetallien välttämiseksi kannabiksen kukissa ja tuotteissa.

Testaa kasvualustasi

Testaa maaperä ja kasvualusta raskasmetallien varalta kasvun jokaisessa vaiheessa.

Käytä mahdollisimman laadukkaita lannoitteita

Käytä lannoitteita, jotka ovat valmistettu korkeapitoisista ainesosista.

Veden puhtaus on tärkeää

Käytä suodatettua vettä välttääksesi hanavedessä mahdollisesti olevat raskasmetallit.

Ole tarkkana sadonkorjuussa

Ole tarkkana leikkaamisen ja kuivatuksen aikana, sillä ruostumattomasta teräksestä tehdyt sakset tai sadonkäsittelykoneet voivat sisältää lyijyä, nikkeliä ja kromia, jotka voivat päätyä lopulliseen tuotteeseen.

Kiinnitä huomiota kulutustapoihin

Uusien tutkimusten mukaan polttopaperit voivat sisältää metallijäämiä, joten käytä vain laadukkaita papereita ja vältä metallisia piippuja ja bongeja.

Vältä lehtilannoitusta kukintavaiheessa

Vältä lehtilannoitusta kukinnan aikana, ellei ole 100 % varmaa ettei se sisällä raskasmetalleja.

7. Yhteenveto 

Raskasmetallit voivat olla erittäin myrkyllisiä, jos niitä saa elimistöön pitkään ja suurina määrinä, joten on tärkeää testata kasvualustaa ja käyttää laadukkaita lannoitteita kun mahdollista. Pienissä määrissä raskasmetallit eivät aiheuta välitöntä uhkaa, mutta innokkaana polttajana kannattaa pyrkiä välttämään niitä.

Jos sinulla on lisää vinkkejä raskasmetallien välttämiseksi kannabiskasveissa, jaa ne muiden viljelijöiden kanssa kommenttikentässä!