Mikä on ero genotyypin ja fenotyypin välillä?

• 1. Indica, sativa, ruderalis ja hybridit
• 2. Mitä tarkoittaa genotyyppi ja fenotyyppi?
• 3. Fenohunttaus
• 3. a. Kloonaus
• 4. Parhaat tavat tuoda esiin fenotyyppiominaisuuksia
• 4. a. Lämpötilat
• 4. b. Stressi
• 5. Eri fenotyyppien tunnistaminen
• 6. Yhteenveto

Fenotyyppi ja genotyyppi eivät ole pelkästään kannabikseen liittyviä termejä, mutta niistä on tullut yleisiä kannabismarkkinoilla viime vuosina. Vaikka nämä termit löytyvät sanakirjasta, vaatii hieman lisätietoa ymmärtää mitä ne tarkoittavat erityisesti kannabiskasveissa. Kun puhutaan kannabiksesta, genotyyppi viittaa kasvin perimään, joka sisältää kaikki mahdolliset ominaisuudet, kun taas fenotyyppi on genotyypin ilmentymä tietyssä ympäristössä.

Jos et vielä täysin ymmärtänyt asiaa ja haluat tietää enemmän siitä ja miten se vaikuttaa kannabiksen siemeniin, tässä kaikki mitä sinun tulee tietää fenotyypistä, genotyypistä ja kannabiksesta.

1. Indica, Sativa, Ruderalis ja Hybridit

Ennen kuin syvennymme näihin termeihin kannabismaailmassa, on hyvä tietää hieman kannabiskantojen alkuperästä. Kuten ehkä tiedät, kannabiksella on vähintään 3000 vuoden historia, joten on erittäin vaikea tietää tarkalleen, mistä kasvi on peräisin. Tuolloin kannabista esiintyi maantieteellisinä alkuperäiskantoina (landrace), jotka kehittyivät luonnollisesti tuhansien vuosien ajan. Tuolloin Indica, Sativa ja Ruderalis olivat selvemmin eriytyneet toisistaan ympäristöolosuhteiden myötä.

Koska nämä kolme lajia kasvoivat ja kehittyivät erilaisissa olosuhteissa, Indicat olivat yleensä lyhyempiä, leveälehtisiä ja kasvoivat nopeammin, kun taas Sativat olivat pidempiä, kapealehtisiä ja kasvoivat hitaammin. Ruderalis kasvoi noin 50 cm korkeaksi, sisälsi paljon CBD:tä eikä tarvinnut valojaksoa kukinnan käynnistymiseen. Todellisuudessa Indica ja Sativa eivät tarkoita sitä, että toinen piristäisi ja toinen väsyttäisi. Indica ja Sativa kertovat ainoastaan alkuperäisestä kasvualueesta eikä niinkään vaikutuksesta. Viime vuosina markkinoilla nämä termit ovatkin menettäneet tarkkaa merkitystään.

1980-luvun lopulla jalostaminen ja sisäkasvatus yleistyivät ja syntyivät hybridit (eli Indican ja Sativan sekoituksia). Koska kasvattajat käyttivät erilaisia lämpötiloja, kosteusolosuhteita, valoja ja ravinteita, huomattiin nopeasti että pienetkin ympäristötekijät, kuten valon kulma, voivat saada kasvit ilmentämään erilaisia ominaisuuksia, vaikka ne olisi kasvatettu samasta emokasvista. Jalostuksen yleistyessä kasvattajat tajusivat myös, että kasvan voi geneettisesti muokata tiettyyn ympäristöön ilman että laatu tai sato kärsii. 

2. Mitä tarkoittaa genotyyppi ja fenotyyppi?

Kaikilla kannabiskasveilla on geenikoodi, kuten kaikilla eliöillä. Tätä geenikoodia kutsutaan genotyypiksi ja se kuvaa kasvin potentiaalia, joka sisältää kaikki ominaisuudet, joita laji voi kasvuolosuhteista riippuen ilmentää. Fenotyyppi puolestaan tarkoittaa näkyviä piirteitä, joita tietty kasvuympäristö (esim. sisällä tai ulkona) tuo esiin kasvin elinkaaren aikana. Nämä ominaisuudet voivat olla esimerkiksi:

Helpoin tapa ymmärtää tämä on verrata sitä johonkin tuttuun, eli ihmisiin. Genotyyppi on se perimä, jonka olet saanut vanhemmiltasi eikä sitä voi itse muuttaa. Vanhemmilta saadut dominoivat ja resessiiviset geenit määrittävät mitkä piirteet ilmenevät. Ne ovat koodattu kehon soluihin messenger-RNA:n avulla, joka kopioi DNA:n koodin tumasta ja vie sen ribosomeihin jotka muodostavat aminohappoketjuja proteiineiksi.

Fenotyypit ovat niitä ominaisuuksia, jotka karttuvat ympäristön, elintapojen ja stressitekijöiden perusteella. Jos esimerkiksi identtiset kaksoset kasvavat täysin erilaisissa ympäristöissä, toinen syö pikaruokaa ja ei liiku kun taas toinen syö terveellisesti ja harrastaa liikuntaa, he voivat näyttää hetken kuluttua täysin erilaisilta, vaikka geenit olisivat samat. Muutos selittyy siis pelkästään ympäristötekijöillä, ei genetiikalla.

Lopulta fenotyyppi on siis organismissa ilmenevä genetiikka, jonka ympäristö saa aikaan. Esimerkiksi jotkut kannabiskannat näyttävät selvästi violeteilta. Tämä johtuu siitä, että niissä esiintyy enemmän antosyaaneja (violetteja pigmenttejä). Nämä molekyylit heijastavat violettia valoa, kun taas lehtivihreä (klorofylli) heijastaa vihreää valoa. Jos kasvi sisältää paljon antosyaaneja, kasvista näyttää tulevan violetti, ei vihreä. Vaikka tämä ulkonäkö perustuu genetiikkaan, se ei aina näy; esimerkiksi ympäristötekijät, kuten viileät yölämpötilat kukinnan aikana, aktivoivat antosyaanien kehittymistä. Yksinkertaistettuna:

Genotyyppi + ympäristö = Fenotyyppi

3. Fenohunttaus

Fenohunttaus tarkoittaa parhaan fenotyypin metsästystä. Paras fenotyyppi riippuu siitä, mitä ominaisuuksia tavoittelet – haetko siementuotantoa vai kasvatatko omaan käyttöön. Kun valitset kasvatettavan kannan, ostat pakkauksen siemeniä ja jokainen siemen voi tuottaa hiukan eri fenotyypin samasta kannasta. Siksi taimet on hyvä merkitä, seurata kehitystä ja tehdä muistiinpanoja, kunnes erottelet uros- ja naaraskasvit.

Lopulta, kun olet kasvattanut kaikki siemenet, huomaat että kasvit ovat hieman erilaisia ja valitset suosikkisi esimerkiksi aromin, maun tai vaikutuksen perusteella. Fenohunttaus ei välttämättä ole vaikeaa, riippuu täysin tavoitteistasi: jalostajalle on valittava fenotyypit sadoista tai tuhansista kasveista, mutta kotikäyttäjälle riittää usein 10–20 kasvia.

Kasvatitpa sitten 10 tai 1000 kasvia, prosessi on käytännössä sama: jatka kunnes löydät haluamasi fenotyypin. Fenohunttaus on etenkin hyödyllistä kaupallisille viljelijöille, joiden täytyy taata tasainen sato joka korjuukerralla ja estää vaihtelevat vaikutukset ja kannabinoidipitoisuudet.

Kloonaus 

Kloonaus tehdään usein sen jälkeen kun haluttu fenotyyppi on löytynyt. Siinä kopioidaan tietyn kasvin geneettinen materiaali: näin saat täsmälleen samanlaisen kasvin. Kloonaus voidaan tehdä kudosviljelyn kautta, tai ottamalla pistokas valitusta kasvista.

Tätä menetelmää käyttävät niin pienet kuin suuretkin kasvattajat, jotka haluavat jatkaa juuri valitun fenotyypin kasvattamista. Muista että kloonaus tuottaa täsmälleen saman kasvin vain, jos kasvuolosuhteet pysyvät samoina. Jos kasvatat kloonia eri olosuhteissa, saatat saada hieman erilaisen kasvin, koska fenotyyppi riippuu paljon ympäristöstä.

Muista, että kun löydät arvokkaan fenosi kukintavaiheessa, täytyy kasvi laittaa kasvuvaiheeseen ennen pistokkaan ottamista. Kukinnan aikana kasvi tuottaa eri hormoneja, mikä hidastaa tai estää pistokkaiden juurtumisen kokonaan. Älä myöskään koskaan ota pistokasta toisesta kloonista, vaan käytä aina emokasveja siemenestä saadaksesi parhaan elinvoiman ja tulokset. Fenotyypin ilmentymiseen vaikuttavat tekijät ovat:

4. Parhaat tavat tuoda esiin fenotyyppiominaisuuksia 

Kokemuksemme mukaan tehokkaimmat tavat esitellä fenotyyppiominaisuuksia ovat lämpötilavaihtelut ja stressi kukinnan aikana. 

Lämpötilat

Lämpötilojen muokkaaminen kukinnan aikana vaikuttaa solu- ja nuppurakenteeseen sekä parantaa ulkoista vetävyyttä ja voi tuoda esiin kauniita syksyisiä värejä, kuten violettia, pinkkiä ja keltaista. Ulkona nämä värit kehittyvät luonnollisesti syksyn kylmetessä. Sisällä kasvattaessa tulee alentaa yöaikaisia lämpötiloja viimeisen kolmen-neljän viikon aikana, jotta kasvi saa täyden potentiaalinsa esiin. Kylmyys heikentää klorofyllin vaikutusta ja antaa geneettisten värien näkyä selkeämmin.  

Stressi

Tietty stressi on toinen tapa saada kasvi ilmentämään fenotyyppiominaisuuksiaan. Tällä ei tarkoiteta kasvin vahingoittamista, vaan esimerkiksi sitä, että kasvin annetaan kuivua enemmän kuin yleensä. On hyödyllistä altistaa kasvit kuiva–märkä -syklille, ja kukinnan aikana tämä lisää terpeenien ja trikoomien tuotantoa, sillä kasvi yrittää suojautua auringon haitallisilta säteiltä. Kastelun lykkääminen vain yhden päivän ajan voi lisätä trikoomien määrää. Trikoomit suojaavat kasvia auringolta ja toimivat kasvin suojamekanismina. Tällainen stressi saa kasvin tuottamaan sekundaarisia yhdisteitä, jotka lisäävät terpeenien ja kannabinoidien määrää olennaisesti.  

5. Eri fenotyyppien tunnistaminen

Havainnollistaaksemme fenotyyppien ilmenemistä, tässä muutamia kuvia Gorilla Glue Auto -kannastamme eri kasvattajien toimesta.

Kuten kuvistakin näkee, molemmat kasvit ovat samankaltaisia mutta niissä on pieniä eroja jotka johtuvat todennäköisesti erilaisesta kasvualustasta tai valonlähteestä. Jopa samaa kantaa kasvatettaessa samankaltaisissa olosuhteissa, tulos voi poiketa hieman toisistaan.

Tässä esimerkissä huomataan, että nuppujen rakenne on melko samanlainen, mutta toinen kasveista kasvoi orgaanisilla ravinteilla ja LED-valolla, toinen sekä LED- että HID-valoilla synteettisillä ravinteilla. Eroja on värissä – toinen kasvi on tummempi ja lehtevämpi, toinen kirkkaanvihreämpi ja vähälehtisempi. 

Muista, että tämä ei tarkoita että toinen kasvattaja tai kasvi olisi parempi – nämä ovat vain erilaisia ominaisuuksia, joita sama kanta voi ilmentää eri ympäristöissä. Kasvit ovat siis peruspiirteiltään samanlaisia mutta eroavat yksityiskohdissa. Lannoitteiden kohdalla kasvi ei erota synteettistä ja orgaanista ravinnetta, vaan ero syntyy orgaanisesti kasvatetuissa kasveissa usein siitä, että ne tuottavat enemmän sekundäärisia yhdisteitä, jotka vaikuttavat makuun, tuoksuun ja vahvuuteen. 

6. Yhteenveto

Kun aiheena on fenotyyppi ja genotyyppi, kannattaa aina valita parhaat mahdolliset siemenet kasvatusprojektiisi. Varaa itsellesi hyvät lähtökohdat onnistumiseen, koska käytät seuraavat kuukausia näiden kasvien parissa etkä halua tuhlata aikaa huonoon laatuun. Tutustu eri kantoihin ja mieti millaisia ominaisuuksia haet – löydät varmasti juuri sinulle sopivan lajikkeen.

Jos sinulla on kokemuksia fenohuntista tai haluat jakaa neuvoja muille kasvattajille, jätä kommentti alle!

ULKOISET LÄHTEET

1. Gene Networks Underlying Cannabinoid and Terpenoid Accumulation in Cannabis. Plant Physiology. - Zager, Jordan & Lange, Iris & Srividya, Narayanan & Smith, Anthony & Lange, Bernd. (2019).
2. High genes: Genetic underpinnings of cannabis use phenotypes. - Thorpe, Hayley & Talhat, M. & Khokhar, Jibran. (2020).