Miten kannabis lisää luovuutta?

• 1. Mitä on luovuus ja divergentti ajattelu?
• 1. a. Divergentti ajattelu
• 2. Kannabis, luovuus ja aivojen toiminta
• 3. Mikä on ihanteellinen annos kannabista luovuuden lisäämiseen?
• 4. Yhteenveto

Niin kauan kuin muistamme, kannabis ja taide ovat kulkeneet käsi kädessä, melkein kuin nämä kaksi olisivat meidän voileivän pähkinävoi ja hillo. Vaikka kaikkien saaminen samaan mielipiteeseen voi olla vaikeaa, marihuanan kyvystä lisätä luovuutta saat varmasti vastaukseksi 'tottakai'. 

Kuinka monta kertaa olet polttanut ja saanut ekstra inspiraatiota piirtää tai maalata, tai ehkä soittaa kitaraa, bassoa tai jotain muuta instrumenttia, kirjoittaa jotain ja paljon muuta? Entä elokuvat, sarjat tai museot? Kun poltat jointin ja katsot taidetta, tunnetko olosi enemmän yhteydessä siihen?

Olemme jopa kuulleet niistä, jotka polttavat ja saavat inspiraation järjestellä talonsa samalla kun musiikki soi kovaa – mikä sekin on eräänlaista luovuutta. Voimme siis lopuksi todeta, että marihuana todella lisää luovuutta. Mutta miten tämä tarkalleen ottaen tapahtuu? Sitä selvitämme tässä artikkelissa. 

1. Mitä on luovuus ja divergentti ajattelu?

Aloitetaan katsomalla, mitä pidetään luovuutena. Sanakirjan mukaan luovuus määritellään taipumukseksi tuottaa tai tunnistaa ideoita, vaihtoehtoja tai mahdollisuuksia, jotka voivat auttaa ratkaisemaan ongelmia, viihdyttämään itseämme ja/tai muita sekä viestimään. ¹ 

Lisäksi, Cambridgen sanakirjan mukaan luovuus on kyky tuottaa tai käyttää omaperäisiä ja epätavallisia ideoita. Amerikkalainen psykologi Dr. Ellis Paul Torrance antoi kuitenkin monimutkaisemman, kenties tarkemman määritelmän. 

"Luovuus on prosessi, jossa tullaan herkäksi ongelmille, puutteille, tietoaukkoille, puutuviin tekijöihin, ristiriitaisuuksiin ja niin edelleen; tunnistetaan vaikeus; etsitään ratkaisuja, arvataan tai muodostetaan hypoteeseja puutteista: testataan ja retestataan näitä hypoteeseja ja mahdollisesti muokataan niitä; ja lopulta viestitään tulokset." ²

Kuitenkin luovuus on niin subjektiivista , että sen määritelmä voi vaihdella henkilöstä toiseen, sillä mitä tiede tai kirjallisuuden määritelmät todella tietävät luovuudesta?

Divergentti ajattelu

Tuohon edelliseen kysymykseen tiede pyrkii vastaamaan divergentillä ajattelulla mittarina luovuuden arvioimiseksi. Sen katsotaan olevan ajattelun muoto, joka analysoi kaikki mahdolliset ratkaisut – tai niin monta kuin mieleen tulee – ja tavallisesti aivoriihi-tyyppisesti, eli spontaanisti, epälineaarisesti ja antaen ajatusten ja ideoiden virrata vapaasti. ⁴

Divergentti ajattelu liitetään näihin menetelmiin ideoiden tuottamisesta lyhyessä ajassa ilman arviointia, vaan anna uusien ideoiden pulputa vapaasti. 

Joitain menetelmiä divergentin ajattelun vahvistamiseen: 

• Aivoriihi: ideoiden heittely vapaasti ilman tarkkaa järjestystä tai loogisuutta, mutta yleensä tavoitellen tiettyä päämäärää;
• Päiväkirjan pitäminen: auttaa kirjaamaan ylös satunnaisia ideoita päivän aikana, keräten ajatuksia talteen;
• Vapaa kirjoittaminen: tiettynä aikana kirjoitetaan tauotta jostakin aiheesta;
• Mieli- tai aihekarttojen teko: yleensä aivoriihen jälkeen, satunnaiset ideat liitetään toisiinsa – aloitat yhdestä ideasta ja kuljet sen haaroihin asti. 

Joten, miten kannabis auttaa vahvistamaan näitä luovuuden ja divergentin ajattelun prosesseja?

2. Kannabis, luovuus ja aivojen toiminta

Tiede on löytänyt, että luovuuteen liittyvä osa aivoissa on otsalohko, sillä se ohjaa olennaisia kognitiivisia prosesseja, jotka liittyvät luovuuteen: ⁵

• Työmuisti: muistin osa aivoissa, jolla on rajallinen kapasiteetti ja joka muistaa asioita lyhytaikaisesti, käsittelee ja muokkaa tietoa;
• Abstrahointi: ajattelumalli, jolle on ominaista sopeutumiskyky ja joustavuus. Abstrahointi liittyy elämän käsitteellisen puoleen, näkemyksiin, jotka eivät ole aivan konkreettisia, esineisiin tai asioihin – se voi liittyä käsitteisiin tai tunteisiin;
• Suunnittelu: aivotoimintojen kokonaisuus, jotka ohjaavat käyttäytymistä – tämän ansiosta idea saa muodon ja päästään lähemmäs tavoitetta.
• Kognitiivinen joustavuus: kyky siirtyä helposti kahden täysin eri käsitteen välillä, ajatella useaa asiaa yhtä aikaa tai löytää yhteys täysin erilaisten ideoiden välillä.

Koska marihuanan on havaittu lisäävän verenkiertoa otsalohkossa, tämä aivojen osa aktivoituu enemmän ja mahdollisesti myös luovuus lisääntyy tietyissä tapauksissa. Itse asiassa vuonna 1993 tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin, että aivojen verenvirtaus (CBF) kasvaa, kun henkilö käyttää marihuanaa. 

Tutkimuksessa todettiin, että kun vertaillaan kahta, toinen erittäin luova ja toinen vähemmän luova henkilö, vaikka se on mielestämme täysin subjektiivista, luovempi henkilö omaa sekä korkeamman perustason otsalohkoaktiivisuuden että laajemman otsalohkon aktiivisuuden kasvaessa luovuutta vaativissa tehtävissä. Tämä aktiviteetti stimuloi luovaa tuottavuutta kahdella tavalla.

Ensinnäkin se aktivoi nucleus accumbensin ympäristön aivoissa, joka tunnetaan erityisesti mielihyväkeskuksesta, välittäen palkkiojärjestelmää. Toiseksi juuri otsalohkossa tapahtuu divergentin ajattelun ilmiö – eli luovuus. ⁷

3. Mikä on ihanteellinen annos kannabista luovuuden lisäämiseen?

Vaikka useimmat polttajat voivat omasta kokemuksestaan vahvistaa, että marihuana lisää luovuutta, voimme myös myöntää, että monesti kannabis on tehnyt meistä hyödyttömiä, varsinkin silloin kun olemme polttaneet liikaa. 

Vuonna 2014 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että eri annokset kannabista tuottivat erilaisia vaikutuksia ihmisten luovuusprosesseihin. Tutkimukseen osallistui kolme kannabiksen käyttäjistä koostuvaa ryhmää, jotka saivat kolme eri annostusta: matala, korkea ja lume. ⁸

Matalan annoksen ryhmällä havaittiin parannusta divergentin ajattelun kahdella osa-alueella: sujuvuus (vastauksien määrä) ja joustavuus (vastausten monipuolisuus). Lume-ryhmällä tulokset olivat myös lähellä näitä. 

Kun katsottiin omaperäisyyttä, eli kyky tuottaa uutta ja ainutlaatuista, matalan annoksen ryhmä pärjäsi ylivoimaisesti parhaiten, ja lume-ryhmä tuli toisena. Korkean annoksen ryhmän tulokset olivat huonot kaikissa muissa kohdissa paitsi yhdessä. 

Kun tarkasteltiin elaborointia (selitysten ja yksityiskohtien määrä vastauksissa), erittäin päihtynyt ryhmä voitti, kun taas matalan annoksen ja lume-ryhmät olivat tasoissa. Voidaan siis todeta, että marihuana vaikuttaa luovuuteen, mutta suurilla annoksilla voi päätyä lähes kasviksikin. 

4. Yhteenveto

Vaikka kaikki uskomme marihuanan lisäävän luovuutta – ja se tekee niin – tämä toimii vain pienillä annoksilla. Jos siis haluat käyttää kannabista luovuuden tukena, tee niin, mutta muista liiallinen määrä voi aiheuttaa tuottamattomuutta. 

Vaikka tutkimukset ovatkin hyödyllisiä, kaikki ei ole niin mustavalkoista kuin tiede väittää. Ehkä kuulutkin niihin, jotka voivat polttaa paljon ja silti luovat kauniita mestariteoksia. 

Tarkoittaen, ettei luovuudesta ole yksiselitteistä totuutta – ja juuri siksi jokainen todellinen taiteilija on erilainen, koska heidän aivonsa toimivat omalla ainutlaatuisella tavallaan. Älä siis yritä mahtua muiden lokeroon, vaan nauti siitä mikä sinulle sopii: paljon kannabista ja luomista – tai kenties pienemmillä annoksilla. 

ULKOISET LÄHTEET

1. "What is creativity?" Human Motivation, 3rd ed., Robert E. Franken. 1994. 
2. "Creativity" Cambridge Dictionary. 
3. "Scientific Views of Creativity and Factors Affecting Its Growth" Vol. 94, No. 3, Creativity and Learning. Dr. E. Paul Torrance. Kesä 1965.
4. "Strategies of Divergent Thinking" University of Washington. 
5. "Connecting the Dots: Your Brain and Creativity" Dita Cavdarbasha ja Jake Kurczek. Toukokuu 2017.
6. "Acute changes in cerebral blood flow after smoking marijuana" R. J. Mathew ja W. H. Wilson. 1993. 
7. "Frontal lobe neurology and the creative mind" Leonardo Cruz de Souza, Henrique Guimarães, Antônio Lúcio Teixeira, Paulo Caramelli, Richard Levy, Bruno Dubois ja Emmanuelle Volle. Heinäkuu 2014. 
8. "Cannabis and creativity: highly potent cannabis impairs divergent thinking in regular cannabis users" Mikael A. Kowal, Arno Hazekamp, Lorenza S. Colzato, Henk van Steenbergen, Nic J. A. van der Wee, Jeffrey Durieux, Meriem Manai ja Bernhard Hommel. Lokakuu 2014.