Kannabisbonsai – Näin kasvatat rikkaruohon bonsaipuuksi: vaiheittainen opas

• 1. Mitä bonsait ovat?
• 2. Kasvin koulutustekniikat bonsaille
• 2. a. Low-stress training
• 2. b. High-stress training
• 3. Ennen aloittamista
• 4. Näin kasvatat oman kannabisbonsain vaihe vaiheelta
• 4. a. Vaihe 1 – ruukun valmistelu
• 4. b. Vaihe 2 – tuennan järjestäminen
• 4. c. Vaihe 3 – oksien alas sitominen
• 4. d. Vaihe 4 – liian kasvun poistaminen
• 4. e. Vaihe 5 – sato ja sadonkorjuu
• 5. Bonsain koko historia
• 5. a. Parhaat kasvit bonsaiharrastukseen
• 6. Yhteenveto

Monet luulevat, että bonsai on tietynlainen pieni puu, mutta harva tietää, että bonsai tarkoittaa kirjaimellisesti ”ruukkuun istutettu”, ja tämä taidemuoto kattaa erilaisia kasvatus- ja leikkaustekniikoita, joita voidaan soveltaa tietyille pensaiden ja puiden lajeille. Kaikkia kasvilajeja ei voi kasvattaa näin, mutta onneksi kannabiksen siemenet sopivat tähän erinomaisesti, joten jos haluat oppia kasvattamaan oman kannabisbonsain, tässä oppaamme!

1. Mitä bonsait ovat?

Bonsai on taidemuoto ja puutarhatekniikka, jolla on yli tuhannen vuoden historia. Vaikka sitä pidetään japanilaiseen kulttuuriin liittyvänä, bonsain kasvatus on alun perin kiinalainen käytäntö, jota japanilaiset buddhalaiset uudistivat ja kehittivät vielä pidemmälle. Aluksi se oli vain yhteiskunnan eliitin harrastus, mutta nykyään bonsain kasvatuksen salat ovat levinneet ympäri maailmaa. Kanna-bonsai saattaa olla uusi tulokas, mutta se toimii erinomaisesti ja lopputulos voi olla yhtä kaunis kuin mikä tahansa bonsaitaide.

Käytännössä tarkoitus on kasvattaa kasvi miniatyyrikokoon erilaisin koulutusmenetelmin kuitenkin suhteita ja epäsymmetriaa säilyttäen – tarkoitus on, ettei kasvissa näy ihmisen kädenjälki. Tämä tehdään istuttamalla kasvi pieneen ruukkuun ja hyödyntämällä LST- ja HST-tekniikoita, sekä joskus myös rajoittamalla ja leikkaamalla juuria, jolloin kasvu hidastuu ja kasvin koko pysyy pienenä.

2. Kasvin koulutustekniikat bonsaille

Kasvattaessa mitä tahansa kasvia bonsaiksi (myös kannabista) perusperiaatteessa käytetään kahta tekniikkaa; Ensimmäinen on oksien taivutus ja/tai alas sitominen, eli low-stress training, ja toinen on latvan typistäminen tai ”fimming”, eli high-stress training.

Low-Stress Training

Low-Stress Training (eli LST) on yksi tärkeimmistä bonsaiharrastajien käyttämistä metodeista saavuttaa haluttu korkeus ja rakenne kannabiskasville. Tämä tapahtuu taivuttamalla ja sitomalla oksat ja päävarren, jolloin kasvua ohjataan sivusuunnassa tai haluttuun muotoon pystysuunnan sijaan. Jotta teet tämän oikein, tarvitset rautalankaa, narua tai kasvisiteitä taivuttamaan oksat oikeaan suuntaan, jolloin pääset oikeanlaiseen bonsaipuun, kunhan teet kaiken huolella.

High-Stress Training

Monet kasvattajat suosivat latvan typistämistä tai fimmingiä kannustaakseen sivuhaaroja kasvamaan. Tämä voi olla stressaavampaa useimmille kannabiskasveille, mutta vaatii vähemmän aikaa ja vaivaa ja tekee korkeuden säätelystä helpompaa sekä mahdollistaa useamman latvan muodostumisen. Kuitenkin, jos kasvatat kannabista omaan käyttöön, riittää että typistät kerran tai kaksi (tai useammin), mutta bonsaihin tämä ei välttämättä ole paras vaihtoehto, koska vaikka kasvi jääkin lyhyemmäksi, se ei silti näytä perinteiseltä bonsaipuulta – LST-tekniikat on silti otettava käyttöön.

3. Ennen aloittamista

Ennen kuin lähdet yrittämään omaa kannabisbonsaita, kannattaa ottaa muutama asia huomioon. Ensinnäkin: Jotta bonsaistasi tulisi mahdollisimman hyvä, kannattaa käyttää lajikkeita, jotka luonnostaan pysyvät pieninä ja kompaktina, joissa on paksut varret ja pienet lehdet, eli yleisesti suositellaan lyhyempiä lajikkeita. Koska koko jää pieneksi, Indica-painotteiset autoflowerit, kuten meidän Strawberry Pie Auto, ovat hyviä valintoja, koska ne jäävät vielä pienemmiksi kuin Indica-voittoiset valojaksopohjaiset lajikkeet ja näin kannabisbonsain korkeuden hallinta helpottuu.

Kannattaa myös muistaa, että et tule koskaan saamaan suuria satoja kasvin lopullisen koon vuoksi, eli tämä ei sovi niille, jotka haluavat suuren sadon – tämä on enemmänkin koti- ja harrastekasvattajille, jotka haluavat kokeilla jotain uutta. Toiseksi: Terveen bonsain kasvatus vaatii sekä HST- että LST-tekniikoita sekä ravinteiden määrän hienosäätöä, joten vaikka kasvi onkin pieni, se vie paljon aikaa ja omistautumista, mutta on ehdottomasti vaivan arvoista.

4. Näin kasvatat oman kannabisbonsain vaihe vaiheelta

Omasta kannabisbonsaista haaveilevan kannattaa varata seuraavat välineet:

• Kannabiksen siemen tai klooni;
• Kasvisiteitä, rautalankaa tai narua;
• Porakone ruukun läpi tehtäviä reikiä varten tai teippiä, jolla kiinnität langat, narut jne;
• Bambutikku tai puisia tukikeppejä.

Vaihe 1 – Ruukun valmistelu

Ei ole välttämätöntä poraa reikiä, vaan pärjäät usein myös teipillä tai taipuisalla rautalangalla, mutta reikien tekeminen ruukun reunaan selkiyttää paljon työvaiheita. 

Aloita siis puhkaisemalla tai poraamalla reiät (tai tee ne haluamallasi tavalla); näihin reikiin sidot oksat, joten varmista, että reiät ovat riittävän leveitä valitulle materiaalille (esim. rautalanka, naru, kasvisiteet...).

Vaihe 2 – Tuennan järjestäminen

Bonsain tärkein asia on ulkonäkö, ja sen saavuttamiseksi voit käyttää mitä tahansa saatavilla olevaa – useimmat käyttävät puista tai bambuista tukea rungon vierellä, jolloin kasvin voi muotoilla helposti haluamaansa suuntaan. Työnnä puinen tai bambutukikeppi multaan varren viereen, mutta varo ettet vahingoita juuria.

Kun tukikeppi on paikallaan, voit sitoa narulla, rautalangalla tai kasvisiteellä kasvin kepin kylkeen tai varmistaa tuen ja kiinnittää oksan johonkin ruukkuun tekemistäsi rei’istä. Tukikeppi ei ole pakollinen, mutta helpottaa hommaa varsinkin, jos kokeilet kannabisbonsaita ensimmäistä kertaa.

Vaihe 3 – Oksien alas sitominen

Kun kannabiskasvisi on kasvanut 3–4 solmukohtaa (node) täyteen, voit aloittaa kasvin koulutuksen. Samoin kuin runkoa, myös oksia taivutetaan ja tässä vaiheessa kasvisiteet tulevat tarpeeseen.

Ennen kuin aloitat, sinun kannattaa kuvitella haluamasi muoto ja kun idea on selvä, pidä oksaa haluttuun suuntaan ja sido ne ruukkuun tekemiisi reikiin. Muista, että sidonta on vain oksan paikallaan pitämiseen ja kasvun ohjaamiseen – älä sido liian tiukkaan, jotta kasvu jatkuu normaalisti.

Vaihe 4 – Liian kasvun poistaminen

Kaikista koulutustekniikoista huolimatta kannabisbonsai kasvaa usein isommaksi kuin odotat tai haluat, joten jossain vaiheessa pitää leikata, eli poistaa lehtiä ja tarvittaessa oksia. Leikkaus paitsi antaa kasville ainutlaatuista bonsai-ilmettä myös parantaa ilmanvaihtoa oksien (ja lopulta kukintojen) välissä – tämä ehkäisee homeen ja tuholaisten syntymistä, joten tee se oikein.

Leikatessa poista vain uusien versojen oksia (ne oksat, jotka kasvavat pääokasista); pääoksia ei kannata poistaa, koska se stressaa kasvia ja hidastaa kasvua.

Vaihe 5 – Sato ja sadonkorjuu

Kuten jo mainittiin, bonsaikannabiksen kasvatus ei ole paras valinta niille, jotka haluavat suuria satoja (tietysti), mutta vaikka bonsai on pieni, se kyllä kukkii, ja kun kasvi on valmis, on satokauden aika. Jos et itse käytä kannabista tai et halua tappaa kasvia, voit jättää sen elämään pitemmäksi aikaa – mutta se muuttuu ajan myötä varmasti uroskasviksi yrittäessään tuottaa siemeniä. Jopa jos et käytä kannabista, on paras kerätä kukat optimaaliseen aikaan. Kun olet korjannut kukinnot, kuivaa ne pimeässä, hyvin ilmastoidussa tilassa. Lämpötila 17–24 astetta ja ilmankosteus 45–55 % ovat optimaaliset, ja noin 7–12 päivässä pääset hyvin kuivaan lopputulokseen ja voit aloittaa kypsytysprosessin.

Kypsytystä varten laita kukinnot ilmatiiviiseen lasipurkkiin. Kypsyttäminen tuo esiin aromit, maut ja parantaa kukinnon laatua. Kypsytys hidastaa kuivumista ja poistaa loputkin kosteudet syvältä kukinnosta. Purkkien sisäkosteuden pitäisi olla 55–65 %. Älä täytä purkkeja kuitenkaan yli kolmeen neljäsosaan, jotta kukinnoilla on tarpeeksi ilmaa kypsyäkseen eivätkä ne vain muhitu omassa kosteudessaan. Ensimmäisen viikon purkkeja kannattaa ”ilmauttaa” kahdesti päivässä, toisen ja neljännen viikon välillä kerran kolmessa päivässä ja sen jälkeen riittää kerran viikossa.

Kauanko kannabiksen kypsytys kestää? No, tästä löytyy monta mielipidettä – jotkut ovat tyytyväisiä kahden viikon kypsytykseen, mutta meidän mielestä pidempi aika on parempi. Jotkut lajikkeet hyötyvät kypsytyksestä jopa kuuden kuukauden ajan. Kuusi viikkoa on yleensä riittävä, jos maltat odottaa! Nyt sinulla onkin lähes kukaton, mutta terve kannabisbonsai – elävä taideteos. Mitä seuraavaksi? Seuraamalla muutamaa helppoa ohjetta voit pitää kasvin elossa vuosikausia. Anna kasvin palautua sadonkorjuun jälkeen pari viikkoa (tämä on erittäin stressaava vaihe kasville). Kun kasvi on elpynyt, leikkaa päällimmäinen kolmannes varresta siististi pois. Keskimmäisestä kolmanneksesta kannattaa poistaa ylimääräiset lehdet ja leikata versoja; vanhat, kellastuneet lehdet pois. Jätä kuitenkin joitain tuulettimia tälle keskialueelle, mutta poista suurin osa muista.  

Alaosa jätetään täysin rauhaan, myös mahdollisten pienten kukintojen osalta. Tämä on erittäin tärkeää onnistuneen uudelleenkasvuun kannalta. Kun olet leikkaillut kasvin, pistä bonsai takaisin 18 tunnin valojaksolle ja pakota se takaisin kasvuvaiheeseen. Anna sille runsaasti typpeä kasvun käynnistämiseksi. Vettä ei tarvita yhtä paljon kuin ennen sadonkorjuuta, joten varo liikakastelua tässä vaiheessa. Bonsai kasvaa vähän lisää joka kausi ja vaikka kukintojen teho heikkenee vuosi vuodelta, kasvin kauneus vain kasvaa. On hämmästyttävää, millaisiin muotoihin kanna-bonsait voivat vuosien harjoittelulla muuttua!

5. Bonsain koko historia

Vaikka nykyisin käyttämämme termi on peräisin Japanista, miniatyyripuiden muovaus on todellisuudessa paljon vanhempi ja monimutkaisempi perinne kuin moni arvaa. Kiinalaiset aloittivat kasvien kääpiöittämisen tuhansia vuosia sitten. Jo 500-luvulla he muovasivat kasveja samaan tyyliin kuin nykyään, luoden upeita ja monimutkaisia muotoja. Kiinassa tätä kutsuttiin nimillä ”Pun-sai” tai ”Penjing” ja kehitettiin lukuisia tekniikoita kasvien kasvun hallitsemiseksi. Se jakautui kolmeen pääkategoriaan –

• Shanshui penjing – Kasvin muotoilu maisemaa muistuttavaksi, usein vesi- ja vuorielementein. Uskotaan, että tämä bonsaityyli sai alkunsa kiinalaisesta daoistisesta filosofiasta ja meditaatiokäytännöistä.
• Shuimu penjing – Tärkeintä oli puun yleismuoto, ei niinkään kokonaisen maiseman rakentaminen.
• Yingzao penjing – Tässä tyyliin pyrittiin näyttämään tiettyä puulajia, ei kokonaiskuvaa.

Taidemuoto siirtyi myöhemmin Japaniin buddhalaismunkkien mukana Kamakura-kaudella (1185–1333). Tällöin japanilaiset arvostivat Pun-sain kauneutta ja omaksuivat siitä oman versionsa. Japanilaiset nimesivät sen ”Bon-sai” – suomeksi ”tarjottimelle istutettu”. Vuosien saatossa hienosäätö jatkui ja kehittyi taiteeksi, jonka tunnemme nykyään. Moderni bonsai on perinteestä syntynyt evoluutio, mutta siinä edelleen noudatetaan alkuperäisiä periaatteita – miniatyyripuut matalissa astioissa, joita muokataan luomaan upeita muotoja ja kuvioita. Bonsai on suosittua koko Aasiassa ja maailmalla; moni harrastaa sitä myös ammattimaisesti.

Nykyään bonsai-muotoja on useita erilaisia, jokaisella oma ulkonäkö ja tarkoitus. Kannabisbonsai, kaiken todisteiden perusteella, on varsin uusi taiteenala. Se kulkee perinteisen bonsain ja hortonomian rajamailla: kasvattajat muovaavat kannabiksesta miniatyyripuita mataliin astioihin. Kasvatustapa itsessään on samanlainen kuin muissakin kasvilajeissa – vaaditaan omistautumista, kärsivällisyyttä ja paljon hoivaa, jotta saa kauniin ja kestävän kasvin vuosiksi eteenpäin.

Parhaat kasvit bonsaiharrastukseen

Vaikka kannabis on erinomainen vaihtoehto bonsaiksi, siihen liittyy myös haasteita. Kasvit tarvitsevat runsaasti valoa ja lämpöä, ja kasvusyklin hallinta voi olla haastavaa ilman kunnollista sisäkasvatustilaa. Silti monet muutkin kasvit sopivat hyvin bonsaihin. Yleisin on havupuut, mutta ne eivät suinkaan ole ainoa valinta. Tässä muutama suosikkimme rauhoittavaan bonsaitaiteeseen.

Katajat

Katajat ovat tiheän lehtipeitteensä ja paksujen runkojensa ansiosta ihanteellisia bonsai-puiksi. Ne ovat myös kestäviä ja helppohoitoisia muihin havupuihin verrattuna. Lisäksi ne ovat upeita eläviä veistoksia.

Japaninvaahtera (Acer Palmatum)

Yksi perinteisimmistä bonsaivaihtoehdoista on upea japaninvaahtera, eikä syyttä – se on lehtipuu, jonka lehdet vaihtavat väriä läpi vuoden: keväällä ja kesällä kirkkaan vihreät, syksyllä ja talven alussa syvän punaiset. Tämän puun oksat muodostavat erittäin herkän muodon ja näyttävät upeilta bonsaimuotoiltuina.

Ginseng-viikuna (Ficus Retusa)

Ficus on trooppinen ainavihanta kasvi ja yksi yleisimmistä bonsailajeista. Se antaa anteeksi aloittelijoille ja ulkonäöltään poikkeaa muista. Trooppisen alkuperän ansiosta sillä on ilmajuita, jotka kasvavat oksista ja ovat täydellisiä monimutkaisten muotojen luomiseen. Se näyttää hyvältä myös ”cascade” tai ”semi-cascade” -tyyleissä.

Itkevä viikuna (Ficus Benjamina)

Toinen viikuna, mutta jos katsoisit niitä vierekkäin, erot olisivat merkittäviä. Toisin kuin ginseng-viikunalla, jolla on ilmajuuria, itkevällä viikunalla on riippuvat oksat – nimi siis kertoo kaiken. Se sopii hyvin myös viralliseen pystymuotoon ja on yksi helpoimmista bonsailajeista.

Kirsikkapuu (Prunus Serrulata)

Yksi tunnistettavimmista bonsaipuista, ja ollut suosittu taiteilijoiden parissa jo vuosisatoja. Japanilaisella kirsikalla on herkkä lehdistö, joka vaihtaa väriä kevään ja kesän aikana – todellinen katseenvangitsija missä tahansa puutarhassa. Se sopii hyvin myös epäviralliseen pystymuotoon tai koulutettuna ”cascade”-malliin.

Kiinanjalava (Ulmus Parvifolia)

Näitä pidetään ensimmäisinä kääpiöpuina. Kiinanjalava on kestävä ja helppohoitoinen bonsaipuu. Pienet, kiiltävät lehdet muuttuvat syksyllä keltaisiksi tai oransseiksi, joten se on vuodenajan mukaan muuttuva näyttelyosa.

Atsalea (Rhododendron spp.)

Lopuksi mainitaan atsalea – suosittu bonsaikasvi. Sillä on oma ilmeensä, kun suuret ja värikkäät kukinnot puhkeavat keväisin. Bonsaimuotoiltuna atsalea tekee erityisen vaikuttavan vaikutuksen, kun pienet oksat ja lehdet muodostavat siluetin.

6. Yhteenveto

Vaikka kannabisbonsai ei ole paras valinta lääkekäyttöön kasvattaville, se on loistava tapa oppia kasvin kouluttamista ja kasvattaa upeita, kaikkia hämmästyttäviä bonsaita – myös niitä, jotka eivät käytä kannabista. Kyseessä on aikaa vievä, mutta palkitseva harrastus, joka sopii kaikille kasvattajille. Jos sinulla on kokemusta kannabisbonsain kasvattamisesta ja haluat auttaa muita vinkkien ja niksien kautta, jätä toki kommentti alle!