Orgaaniset kannabisravinteet: Kompostointi

• 1. Mikä on kompostointi?
• 2. Miksi kompostoida?
• 3. Kompostoinnin hyödyt
• 3. a. Hyväksi ympäristölle
• 3. b. Kierrättää jätettä
• 3. c. Parantaa maaperää
• 3. d. Lisää hyödyllisiä mikrobeja maaperään
• 4. Perusteet
• 4. a. Kompostointiastia
• 4. b. Orgaaninen aines
• 4. c. Hoito
• 4. d. Kärsivällisyys
• 4. e. Kompostikasan ylläpito
• 4. f. Yleisiä kompostointiongelmia
• 5. Mitä kompostoida?
• 5. a. Mitä ei saa kompostoida?
• 6. Miten käytän kompostiani?
• 7. Topdressaus: kompostin levitys kannabiskasveille
• 8. Yhteenveto

Kompostointi on orgaaninen tapa tarjota ravinteita maaperälle, mikä voi paitsi parantaa kukkien makua myös auttaa vähentämään jätettä – kaikki voittavat. Monet nykyaikaiset kasvattajat ovat tottuneet samaan rutiiniin; he kylvävät feminiisoituja siemeniä multaan ja syöttävät kasveilleen pullotettuja ravinteita tarkan aikataulun mukaan. Vaikka tämä menetelmä toimii todella hyvin ja tuottaa tasaisia tuloksia, keskittyy se pelkästään kasvin terveyteen ja usein laiminlyö maaperän kunnon. Niille, jotka kasvattavat sisätiloissa ruukuissa ja vaihtavat kasvualustan jokaisella kierroksella, tällä ei ole kovin suurta merkitystä.

Kuitenkin hyödyntämällä elävän maan voimaa, kasvattajan ei tarvitse heittää multaa pois ja ostaa aina uutta, kun haluaa kasvattaa lisää kannabista. Lisäksi maaperän terveyteen panostaminen on erityisen tärkeää ulkona, varsinkin kohopenkeissä tai suoraan maassa kasvatettaessa. Kun keskityt siihen, mitä annat maaperälle sekä siellä eläville mikrobeille, sinun ei tarvitse huolehtia yhtä tarkasti tarkasta ravinnemäärästä kasveille; maaperän mikrobit hoitavat tämän puolestasi. Kun rakennat terveellistä, mikrobeilla ja ravinteilla rikastettua maaperää, komposti on kuningas! Tämä musta kulta sisältää monta olennaista ainesosaa, jotka voivat tehdä köyhästäkin maasta kukoistavan kasvualustan.

1. Mikä on kompostointi?

Kompostointi on prosessi, jossa ruuantähteet muuttuvat ravinnerikkaaksi mullaksi, koska mikro-organismit hajottavat tähteet ja tekevät ravinteet kasvien käytettäväksi. Kompostoinnissa ratkaisevia ovat bakteerit, kosteus ja happi – kun nämä ainekset ovat kohdillaan ja tarjolla on oikeaa orgaanista ainesta, bakteerit saavat täydellisen ympäristön hajottaa jätteen, mikä tuottaa lämpöä.

Lähtölämpö käynnistää mikro-organismit¹ “aktiivoitumaan” ja aloittamaan hajoamisprosessin, kun taas happi ja kosteus nopeuttavat hajotusta. Tällä tavalla ruuantähteiden hyödyntäminen ei liity vain kannabiksen kasvatukseen vaan sitä on käytetty vuosikymmenten ajan viljelijöiden keskuudessa jätteen vähentämiseksi ja rikkaamman maaperän kehittämiseksi – joko säästösyistä tai parempien satojen vuoksi. Kun perehdyt kompostoinnin maailmaan, löydät todella monimutkaisen tieteenalan. On olemassa useita eri tapoja kompostoida ruuantähteitä ja puutarhajätettä. Kuumakompostointi nopeuttaa prosessia merkittävästi, mutta se vaatii paljon huomiota ja oikeat määrät avainaineksia.

Kylmäkompostointi puolestaan kestää kauemmin, mutta on helppoa ja vaatii vähemmän aktiivista seurantaa. Kompostointia voi yksinkertaistaa ajattelemalla, että kaikki mitä siihen lisäät, on mikrobien ruokaa. Kompostin mikro-organismit syövät näitä aineita. Ajan myötä ne hajottavat esimerkiksi banaaninkuorien, porkkanankantojen ja puuhakkeen isot molekyylit pieniksi molekyyleiksi, jotka näyttävät tummalta mullalta eli humukselta. Tässä vaiheessa voit lisätä valmiin kompostin suoraan kasvualustan päälle tai tehdä siitä uutteita ja käyttää multakasteluna tai lehtiruokintana. Komposti on täynnä kasviravinteita ja hyödyllisiä mikrobeja, jotka auttavat hillitsemään monia tauteja.

2. Miksi kompostoida?

Kompostointi on helppo ja halpa tapa tehdä multaa, ja oikein tehtynä saat aikaan elävän ekosysteemin, joka sisältää kaikki makro- ja mikroravinteet (ja jopa enemmänkin) kuin mitä ostaisit orgaanisina ravinteina kasvatusliikkeestä. Kompostointi parantaa maan rakennetta ja toimii hitaasti vapautuvana ravinnelähteenä, joka ei, toisin kuin synteettiset ravinteet, polta kasvejasi. Näin syötät kasvejasi laadukkailla ravinteilla ja vähennät samalla kaatopaikalle päätyvää jätettä.

3. Kompostoinnin hyödyt 

Hyväksi ympäristölle

Koska käytät luonnollista vaihtoehtoa synteettisten ravinteiden sijaan, autat vähentämään kemikaaleja maassa. Vaikka vaikutus saattaa tuntua pieneltä, sillä on merkitystä.

Kompostointi auttaa maaperää sitomaan hiilidioksidia, mikä vähentää päästöjä, elvyttää köyhtyneitä maita ja ehkäisee eroosiota.

Kierrättää jätettä

Kompostointi voi vähentää jopa 30 % tuottamastasi jätteestä. Tämä on merkittävä ero, koska kun keittiöjätteen päätyessä kaatopaikalle sillä ei ole oikeita olosuhteita hajota ja näin se tuottaa metaania, joka on haitallista meille.

Parantaa maaperää

Kompostointi ei pelkästään paranna kasvien terveyttä. Sillä voi muuttaa köyhimmänkin maaperän. Komposti sisältää runsaasti ravinteita, ja auttaa multaa myös pidättämään niitä. Samoin kuin savimaa, kompostilla on negatiivinen sähkövaraus. Näin se voi sitoa positiivisesti varautuneita ioneja kuten ammoniumia, kalsiumia ja magnesiumia. Komposti lisää myös ilmavuutta, vedenläpäisevyyttä ja parantaa maan rakennetta. 

Lisää hyödyllisiä mikrobeja maaperään

Mikro-organismit ilmastoivat maaperää, hajottavat ravinteita kasvien saataville ja voivat ehkäistä kasvitauteja.

4. Perusteet

Alkuun pääseminen ei vaadi paljon, perusaineksina tarvitaan kompostointiastia ja tähteet, joilla aloitat prosessin. Jotain mitä tarvitset mutta jota ei voi ostaa, on kärsivällisyys ja mikrobien hyvä hoito.

Kompostointiastia

Voit aloittaa kompostoinnin helposti – tärkeintä on päättää, missä haluat tehdä sen. Kompostointi voidaan suorittaa sisällä muovisangossa, puisessa laatikossa tai tiilistä kasatussa kehikossa, tai ulkona muovin päällä tai suoraan maassa. 

Kompostointipaikan voi rakentaa helposti itse eikä sen tarvitse olla hieno – kunhan teet astiamaisen rakenteen, jonka voi peittää kosteuden säilyttämiseksi, onnistut varmasti.

Orgaaninen aines

Komposti koostuu hajoavasta orgaanisesta aineksesta¹, jonka ravinteet vapautuvat maahan, joten orgaaninen aines on avainasemassa. Voit itse valita, mitä hedelmiä ja vihanneksia tai muuta kompostoit, mutta yleisesti orgaaniset aineet jaetaan kahteen tyyppiin: vihreään ja ruskeaan ainekseen.

Tasapainoinen suhde on olennaista mikrobien menestykseksi – ei ole olemassa mitään tiettyä “parasta” hedelmää. Jos kasvatat kannabista, sinun tulee tarjota typpeä, fosforia ja kaliumia sisältäviä tähteitä (makroravinteita), joita löytyy esimerkiksi:

• Typpi: Salaatti, pinaatti, rucola;

• Fosfori: Kananmunankuoret, lanta;

• Kalium: Banaani, kurkku, kaali.

Muista, että orgaaninen aines houkuttelee kärpäsiä ja torakoita, jotka voivat munia kompostiastiaan, joten turvallisuussyistä kannattaa käyttää kantta tai hyttysverkkoa päällä.

Hoito

Kompostiastiassa elää mikro-organismeja, joten varmista että ne todella pysyvät elossa.

Joka 1–2 viikon välein varmista, että kompostisi on kostea – liika vesi voi tappaa mikrobit, mutta huolehdi sopivasta kosteudesta ja tarvittaessa lisää vettä kevyesti.

Kompostiastia ei tarvitse paljon auringonvaloa, vaan paikka kannattaa pitää varjossa ja huolehtia hyvästä vedenpoistosta, koska hajoamisessa syntyvä neste voi muuten hukuttaa mikrobit.

Jos haluat nopeuttaa prosessia entisestään, voit matokompostoida: tässä prosessissa madot syövät biojätteet ja tuottavat humusta (eli madonlantaa).

Kärsivällisyys

Kaikista osista tämä on vaikeinta. Kompostointi vie aikaa, valmis tuote ei ole käytettävissä yön yli – hajoaminen kestää vähintään 1 kuukauden. Ole siis kärsivällinen: mitä kauemmin annat mikrobien tehdä työtä, sitä ravinnerikkaampaa kompostista tulee.

Kompostikasan ylläpito

Onneksi kompostikasat eivät vaadi suurta ylläpitoa. Mikro-organismit tekevät suurimman työn hajottamalla kaiken orgaanisen ainaksen itsenäisesti, mutta muista että kasaa kannattaa sekoittaa talikolla tai lapiolla nopeuttaaksesi prosessia. Tämä voidaan tehdä noin 10 päivän välein. 

Se, kuinka kauan kompostikasa vaatii valmistuakseen, on hieman harmaa alue: osa asiantuntijoista sanoo että vain 30 päivää riittää, toiset taas että 6 kuukautta tai enemmän on tarpeen kunnolliseen hajoamiseen. Jos asut lämpimässä ja kosteassa ilmastossa, prosessi nopeutuu, mutta pääsääntöisesti kannattaa kääntää kasaa 10 päivän välein ja seurata, miten hajoaminen etenee. 

Yleisiä kompostointiongelmia

Muutama yleinen ongelma voi vaivata kompostia. Onneksi useimpiin löytyy helppo ratkaisu.

Vetinen komposti 

Liian märät kompostikasat eivät sisällä tarpeeksi happea mikrobien menestykseen ja (pahimmillaan) tappavat ne. Liian märä kasa saattaa myös haista pahalle. Ratkaisu on ilmastaa maata hyvin talikolla sekä lisätä kuivaa ainesta kuten olkia tai kuivia lehtiä.

Kasa haisee ammoniakille

Tämä on merkki siitä, että kompostissa on liikaa typpeä. Kuivien, hiilestä runsaitten ainesten lisäämisellä voit laskea typen määrää ja pelastaa kompostikasasi. 

Kasa ei lämpene

Tämä johtuu luultavasti siitä, että komposti on liian kuiva. On hankalaa pitää komposti riittävän kosteana ilman liikakastelua, mutta harjoituksella se käy helpommaksi. Kultainen sääntö on pitää komposti kosteana kosketukseen, mutta ei vetisenä tai märkyksenä. 

Komposti on karkeaa eikä täysin hajoa

Tämä ei varsinaisesti ole suuri ongelma, mutta jotkut viljelijät pitävät hienojakoisesta kompostista. Joidenkin ruuantähteiden, kuten maissintähkien ja kananmunankuorten, hajoaminen kestää kuukausia. Jos tämä on sinulle ongelma, voit käyttää isoa seulaverkkoa ja seuloa kompostin ennen kuin lisäät sen kasvualustaan. 

4. Mitä kompostoida?

Mitä laitat kompostiin, riippuu tavoitteistasi ja saatavuudesta, mutta muista, että kaikki kompostoituva aines on joko hiili- (ruskea aines) tai typpipohjaista (vihreä aines), joten suhteen tulisi olla noin 50\/50 kompostin onnistumisen kannalta.

Vihreä aines² sisältää runsaasti typpeä ja on proteiinilähde, kun taas ruskea aines sisältää paljon hiiltä ja auttaa mikrobeja hajottamaan jätteen sekä ilmastoimaan kompostiastiaa.

Tässä yleisohje vihreästä ja ruskeasta aineksesta, jota voit käyttää kompostissa:

Nämä ovat vain ehdotuksia – voit käyttää mitä tahansa saatavilla olevaa ainesta, kunhan pidät 50\/50-suhteen. Muista, että mikrobit tarvitsevat hiiltä saadakseen energiaa ja typpeä hajotukseen ja lisääntymiseen, joten ruskeaa ainesta tulee olla aina kompostissa.

Mitä ei saa kompostoida?

• Älä kompostoi lihaa, kalaa tai luita – näitä varten on muita tekniikoita (bokashi), mutta tällä menetelmällä ne houkuttelevat tuholaisia.
• Vältä tautisten kasvien kompostointia – esimerkiksi tupakan mosaiikkivirus voi säilyä maassa ja tartuttaa kaikki kompostia käyttäväsi kasvit.
• Älä koskaan käytä kissan tai koiran ulosteita.
• Sitrushedelmät voivat olla haitallisia mikrobeille, joten vältä kompostoimasta sitruunaa, mandariinia tai appelsiinia. 

5. Miten käytän kompostiani?

Kompostisi voidaan sekoittaa multaan, mutta määrä riippuu siitä, kuinka kauan annat sen hajota – voit käyttää sitä heti, kun 30 päivän raja on saavutettu, mutta pidempi hajoamisaika tekee siitä ravinnerikkaampaa, jolloin sitä tarvitaan vähemmän kasvia kohden.

Sinun ei tarvitse pelätä, että komposti polttaa kasvejasi, joten sekoitettavan määrän voi valita sen perusteella, kuinka kauan kannabiskasvit kasvavat siemenestä sadonkorjuuseen. Ohjeena voit sekoittaa 50% kompostia ja 50% multaa, ja lisätä tarvittaessa – muista, että komposti toimii hitaasti vapautuvana lannoitteena, joten voit lisätä sitä turvallisesti kasvun aikana.

Jos kompostisi on pitkään kypsynyt ja todella ravinteikasta, voit sekoittaa 1 osan kompostia 4 osaan multaa – esimerkiksi 1 kiloon multaa tulisi 800g multaa ja 200g kompostia.

6. Topdressaus: Kompostin levitys kannabiskasveille

Kotitekoisen kompostin lisäämiseen kannabikselle on useita tapoja, mutta suosikkimme on topdressaus eli pintalannoitus. Mitä se tarkoittaa? Se on todella yksinkertaista – lisää vain kompostikerros kasvin juuriston ympärille. Komposti vapauttaa ravinteita hitaasti, ja pintalannoituksella hidastat vapautumista entisestään. Jälkeenpäin riittää, että kastat kasvejasi normaalisti. Kastelu hajottaa kompostia luonnollisesti ja vapautuneet ravinteet pitävät kasvin terveenä ja elinvoimaisena koko kasvukauden ajan. Huomaa, että pintalannoitus ei korjaa puutoksia.

7. Yhteenveto

Kompostointi on halpa ja tehokas tapa ruokkia kasvejasi, sillä voit tehdä sen juuri haluamallasi tavalla ja parasta on, että se onnistuu kotiin jäävistä biojätteistä. Jos tiedät lisää kompostoinnista, jätä meille kommentti alle!

Ulkoiset lähteet:

1. Compost and Compost Tea Microbiology: The “-Omics” Era - St. Martin, Chaney & Rouse-Miller, Judy & Thomas, Gem & Vilpigue, Piterson. (2020).

2. Composting parameters and compost quality: a literature review - Azim, K & Soudi, Brahim & Boukhari, S & Périssol, Claude & Roussos, S & Thami-Alami, Imane. (2020).

Tätä julkaisua päivitettiin viimeksi 7. huhtikuuta 2022.