Voiko kannabikselle olla allerginen ja miten oireet tunnistaa

• 1. Mitkä ovat marihuana-allergian oireet?
• 2. Kuinka nopeasti marihuana-allergia oireilee?
• 3. Kannabisallergia – altistuksen ja herkistymisen seurauksena
• 4. Mitkä ovat kannabisallergian riskit?
• 5. Miten kannabisallergia diagnosoidaan?
• 5. a. Ihopistokokeet
• 5. b. Verikokeet
• 6. Miten kannabisallergiaa hoidetaan
• 7. Yhteenveto

Sitten kun kannabis on saanut lisää suosiota ympäri maailmaa sekä viihde- että lääkinnällisissä tarkoituksissa, on eri puolilla maailmaa raportoitu yhä enemmän kannabisallergioita.

Kyllä, aivan kuten minkä tahansa kasvin tai kukan kohdalla, myös marihuanalle voi kehittyä allerginen reaktio. American Academy of Allergy, Asthma and Immunologyin¹, AAAAI:n mukaan, henkilö voi kehittää allergian tai allergisen reaktion kannabikselle altistuessaan kasvialle seuraavissa tilanteissa: 

• Polttamalla marihuanaa;
• Koskettamalla marihuanaa;
• Syömällä marihuanaa;
• Ja hengittämällä siitepölyä ilmassa.

Itse asiassa aiheen tutkimukset osoittavat, että erityisesti kannabiksen Sativa -genetiikat voivat olla erityisen allergisoivia muihin lajikkeisiin verrattuna, ja henkilöillä joilla on allergioita esimerkiksi kissan hilseelle, homeille, pölypunkeille tai kasveille, on suurempi todennäköisyys kehittää allergia kannabikselle.

Käydään läpi, mitkä ovat kannabisallergian oireet, hoitomuodot ja ehkäisymenetelmät.

1. Mitkä ovat marihuana-allergian oireet?

Jos luet tätä, sinä tai läheisesi olette todennäköisesti huomanneet merkkejä, jotka voivat viitata marihuana-allergiaan. Allergia kannabikselle näyttää hyvin samanlaiselta kuin muut yleiset allergiat, ja oireet muistuttavat usein kausiallergioita. Allergian merkit ja oireet kannabikselle voivat sisältää:

Varmista, että jos huomaat näitä oireita, olet ensin sulkenut pois mahdolliset muut ulkoiset tekijät kuin kannabiksen, ettet vahingossa sekoita kannabista allergian aiheuttajaksi. 

Vakava allergia marihuanalle voi aiheuttaa harvinaisemman allergisen reaktion, jota kutsutaan nimellä anafylaksia. On tärkeää tunnistaa anafylaksian oireet, sillä se voi olla hengenvaarallinen tila ja ilmestyy sekunneissa tai minuuteissa altistumisen jälkeen. 

Anafylaksian oireet voivat olla:

• Hengitysvaikeudet;
• Huimaus ja pyörtyminen;
• Kutina ja punoittava tai kalpea iho;
• Alhainen verenpaine;
• Pahoinvointi ja oksentelu;
• Turvonnut kieli tai kurkku;
• Heikko ja nopea pulssi.

Jos anafylaksiaa ei hoideta nopeasti, se voi johtaa koomaan tai jopa kuolemaan, joten välitön lääkärin apu on aivan oleellista mikäli sinä tai joku läheisesi saa jonkin edellä mainituista oireista. 

2. Kuinka nopeasti marihuana-allergia oireilee?

Kannabisallergian merkit ja oireet voivat ilmestyä välittömästi altistumisen jälkeen, tai seuraavan 20–30 minuutin aikana kasvin kanssa kosketuksesta.

Joissain tapauksissa oireet saattavat ilmaantua vasta tunnin tai myöhemmin, riippuen kannabiksen käyttötavasta. Suun kautta otettuna, kuten syötäviä kannabistuotteita tai kannabispillereitä käytettäessä, allergiaoireiden ilmaantuminen voi kestää kauemmin.

Kun huomaat oireet, niiden pahenemisen estämiseksi sinun tulisi välittömästi poistua kasvin läheltä ja lopettaa sen käsittely ja käyttö. 

3. Kannabisallergia – altistuksen ja herkistymisen seurauksena

Herkistyminen tarkoittaa sanakirjan mukaan tilaa, jossa elimistö reagoi tiettyihin ärsykkeisiin poikkeuksellisen herkästi; tai tapahtumaa, jossa elimistö tekee itsensä epätavallisen herkäksi vieraalle aineelle. 

Kannabisallergian kohdalla herkistyminen tarkoittaa sitä ilmiötä, kun keho kehittää allergian toistuvalle altistukselle tietylle allergeenille. Tämä tapahtuu yleensä, jos asut alueella missä kannabista viljellään, jolloin riski allergisen reaktion kehittymiseen kasvaa. 

Vaikka allergiaa aiheuttava siitepöly tuotetaan pääosin urospuolisissa kannabiskasveissa, myös naaraskasvit, joilla on kaksineuvoisia kukkia, voivat levittää siitepölyhiukkasia ilmaan.  Harmillista kyllä, herkistymistä voi esiintyä myös toistuvan marihuanan käytön yhteydessä.

Espanjalaistutkijoiden tekemässä tutkimuksessa, jossa potilaille tehtiin ihopistokokeita, havaittiin, että aiemmin kannabista käyttäneet reagoivat allergisesti useammin kuin ne, jotka eivät olleet marihuanaa käyttäneet. Lisäksi ne, jotka ilmoittivat käyttäneensä kannabista usein, reagoivat herkemmin kuin ne, jotka käyttivät vähemmän tai eivät lainkaan.²

Kannabisalan yleistyessä laillistamisen ja helpon saatavuuden vuoksi se tarkoittaa suurempia viljelmiä ja siis enemmän altistusta mahdollisille allergeeneille. Toisaalta tämä avaa uusia mahdollisuuksia tutkia kannabisallergiaa sekä uusia hoito- ja ehkäisymenetelmiä.

4. Mitkä ovat kannabisallergian riskit?

Anafylaksian lisäksi tärkeimmät kannabisallergiaan liittyvät riskit liittyvät ristiallergisuuteen muiden allergeenien kanssa. 

Ristiallergisuus ilmaantuu silloin, kun marihuanan kasvin (esim. siitepölyn) proteiinit muistuttavat jonkin toisen kasvin proteiineja. Kun näin käy, henkilölle voi tulla allerginen reaktio myös muualle altistuttuaan samanlaisille proteiineille.

Joissakin elintarvikkeissa on proteiinirakenteita, jotka muistuttavat kannabiksen proteiineja, ja jotka voivat aiheuttaa allergisen reaktion niillä, joille on jo kehittynyt allergia kannabikselle. Näitä ovat esimerkiksi pähkinät kuten mantelit ja kastanjat sekä hedelmät ja vihannekset kuten omenat, banaanit, greipit, persikat, tomaatit ja munakoiso. 

5. Miten kannabisallergia diagnosoidaan?

Allerginen reaktio kannabikselle diagnoidoidaan kuten mikä tahansa muu allergia. Lääkäri tekee potilaalle veri- ja/tai ihopistokokeen selvittääkseen allergian syyn. 

Ihopistokokeet

Ensin lääkäri tutkii henkilön sairaushistorian tarkastaakseen mahdolliset aikaisemmat allergiat tai muut oleelliset tiedot. Sen jälkeen tehdään usein myös fyysinen tutkimus allergian merkkien toteamiseksi. 

Tarvittaessa tehdään ihopistokoe. Tämä testi ei ole erityisen invasiivinen, vaaraton ja tulokset saadaan yleensä parissa päivässä. 

Ihopistokokeessa lääkäri laittaa laimennetun allergeenin ihon pinnalle – kuten nyt tässä tapauksessa kannabiksen – ja pistää neulan avulla laukaistakseen allergian potilaalla. Sen jälkeen seuraavan 15 minuutin aikana tarkastetaan, ilmestyykö allergiaoireita kuten punainen paukama, kutinaa tai punoitusta kyseiselle alueelle. 

Toinen yleinen testi on intradermalinen ihopistokoe, jossa lääkäri ruiskuttaa laimennettua allergeenia ihon pinnan alle neulalla.

Verikokeet

Mikäli ihopistokokeessa ei näy allergian merkkejä, voidaan tehdä verikoe selvittämään, onko henkilöllä allergia marihuanalle. 

Menetelmä on helppo: otetaan verinäyte, josta tutkitaan, löytyykö vasta-aineita kannabista kohtaan. Jos niitä löytyy normaalia enemmän, se viittaa suurempaan todennäköisyyteen olla allerginen marihuanalle. 

Verikokeet ovat yleensä luotettavia ja vaativat ainoastaan yhden neulanpiston. Lisäksi ne eivät yleensä häiriinny muista lääkityksistä, mutta tuloksissa kestää tyypillisesti kauemmin kuin ihopistokkeissa ja ne ovat usein myös kalliimpia.

6. Miten kannabisallergiaa hoidetaan

Virallisia kannabisallergian hoitokeinoja ei tällä hetkellä ole saatavilla. Markkinoilta ei löydy lääkkeitä, jotka olisi tarkoitettu nimenomaan tätä allergiaa varten, mutta henkilö voi ottaa antihistamiineja helpottaakseen oireita ja epämukavuutta. 

Joidenkin siitepölyallergioiden hoitona voidaan käyttää määrättyä allergiapiikkihoitoa, joka vähentää herkistymistä allergeeneille. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole allergiapiikkiohjelmaa nimenomaan marihuanalle, joten keskustele lääkärin kanssa ennen muita lääkityksiä. 

Kannabisallergian hoitovaihtoehtojen puuttuessa niiden, joilla on tällaisia oireita, kannattaa välttää kaikenlaista kosketusta kasviin. Tämä tarkoittaa, ettei kannabista tulisi polttaa, syödä, käsitellä eikä käyttää mitään siihen perustuvia tuotteita allergiaoireiden ehkäisemiseksi. 

Jos henkilöllä on havaittu anafylaktinen reaktio kannabikselle, hänen tulisi aina kantaa mukanaan adrenaliiniruisketta mahdollisia tahattomia altistumisia varten. 

7. Yhteenveto

Kannabisallergiaa voidaan pitää melko uutena allergiana tai ainakin uutena siinä mielessä, että aiheesta ollaan vasta löytämässä uutta tietoa. Jos olet huomannut yllä mainittuja oireita, pidä ne mielessä ja toimi nopeasti mikäli ne pahenevat. 

Jos käy ilmi, että olet allerginen marihuanalle, olemme todella pahoillamme ja toivomme, että tiede löytää sinulle ratkaisun mahdollisimman pian. Sillä välin, pidä huolta itsestäsi ja vältä kosketusta kasviin.

LÄÄKETIETEELLINEN VASTUUVAPAUSLAUSEKE

Tämä sisältö on tarkoitettu vain tiedotustarkoituksiin. Tiedot pohjautuvat ulkoisista lähteistä hankittuun tutkimukseen. Käänny aina lääkärin tai asiantuntijan puoleen ennen tärkeiden päätösten tekemistä. 

ULKOISET LÄHTEET

1. "Marijuana Cannabis Allergy", American Academy of Allergy, Asthma and Immunology, AAAAI. Syyskuu 2020.
2. "Prevalence of sensitization to Cannabis sativa. Lipid-transfer and thaumatin-like proteins are relevant allergens", Carlos H. Larramendi, M. Ángeles López-Matas, Angel Ferrer, Angel Julio Huertas, Juan Antonio Pagán, Luis Ángel Navarro, José Luis García-Abujeta, Carmen Andreu, ja Jerónimo Carnés. Heinäkuu 2013.