Kuinka kannabiskasvit käyttävät vettä ja mitä tulee tietää
- 1. Ymmärrä haihtuminen (transpiraatio)
- 1. a. Haihdunta lehtien kautta
- 1. b. Haihdunta juurien kautta
- 1. c. Mitä voi mennä pieleen?
- 2. Ihanteellinen kasvualusta veden pidättämiseen
- 3. Eri vesityypit, joita kannattaa harkita
- 3. a. Kova vesi
- 3. b. Pehmeä vesi
- 4. Käänteisosmoosi
- 5. Sadevesi
- 6. Parhaat vinkit kannabiksen kasteluun
- 7. Kuinka usein ja kuinka paljon vettÄ kasvillasi tarvitsee?
- 7. a. Mistä tietää, milloin kasvit kaipaavat vettä
- 8. Muut tärkeät tekijät onnistuneeseen satoon
- 9. Yhteenveto
Vesi on olennainen rakennuspalikka kaikelle hiilipohjaiselle elämälle planeetallamme. Erityisesti kannabiksen siemenille, jotka tarvitsevat säännöllisesti suuria määriä ravinneliuosta. Kurinalaisuus olla kastelematta liikaa tai liian vähän on tärkeää, mutta avaintekijä on ymmärtää, miten ja miksi kannabiskasvit ylipäätään käyttävät vettä. Alla Fast Buds selittää, mitä kaikkea sinun tulee tietää vedestä, haihdunnasta ja antaa parhaat vinkit.
1. Ymmärrä haihtuminen (transpiraatio)
Paras tapa hahmottaa kasvien haihtumisen toimintaa on verrata sitä omaan kehoomme. Tarvitsemme vettä pitääksemme aivomme nesteytettyinä, mahdollistamaan suolojen ja osmoosin, pitämään munuaiset ja muut elimet toiminnassa sekä jäähdyttämään itseämme hikoilemalla.
Kun kuvittelet, että kannabiskasvi tarvitsee vettä toimintaansa samaan tapaan kuin me, voit pohtia, miten kasvi käyttää vettä suolatasapainon ja ravinteiden imeytymisen ylläpitämiseen.
Haihdunta lehtien kautta
Yksi tapa, jolla kannabiskasvi hyödyntää vettä, on lehtiensä kautta. Ilmankosteuden määrä vaikuttaa siihen, kuinka paljon vettä kasvi päästää lehtiensä kautta, tai kuinka paljon vettä imeytyy juurialueelta.
Haihdunta juurien kautta
Kannabiskasvin pääasiallinen ravinteiden lähdeverkosto on juuret. Juurikarvat tarvitsevat vain ohutta vesikalvoa saadakseen ravinteet käyttöönsä. Jos ilman kosteus on kasvin elinkaaren vaatimalla tasolla, ravinteiden saannin ja haihdunnan suhde lehtien kautta on täydellisessä tasapainossa.

Kasvualustan kyky sitoa kosteutta voi olla jopa 18-kertainen omaan painoonsa nähden, mutta haihdunta lehtien kautta vaihtelee nopeasti. Kuivassa ja karussa ympäristössä, kuten Välimerellä keskikesällä tai huonosti tuuletetussa sisätilassa, kasvit joutuvat jäähdyttämään itsensä aivan kuten me ankaran liikunnan jälkeen.
Mitä voi mennä pieleen?
Kun kasvuympäristö on liian kuuma kannabiskasville ja kaikki vesi on käytetty juurialueelta, on vain ajan kysymys, koska kasvi menettää elinvoimansa. Tämä johtaa puutostiloihin ja lopulta kasvin kasvu sekä kehitys kärsivät.
- E.C.-tasot vaihtelevat
- Kehitys pysähtyy
- Puutoksia syntyy
- Lehdissä näkyvää vauriota
2. Ihanteellinen kasvualusta veden pidättämiseen
Kasvualustan vedenpidätyskyvyn ja valumisen on oltava hyvässä tasapainossa. Substraatin laatu ja suhde määräävät pitkälti sen, kuinka nopeasti haihdunta tapahtuu.
Kivivilla
Kivivilla pystyy pitämään jopa 18-kertaisesti oman painonsa verran vettä, joten se on erinomainen materiaali veden pidättämiseen niin sisä- kuin ulko-olosuhteissa. Yleisesti käytetty hydroponiikassa, mutta sopii hyvin myös ruukun pohjalle tai sekoitettuna kookoskuituun, perliittiin ja multaan.
Kookoskuitu
Kookoskuitu koostuu kookospähkinän kuorista ja se on steriili kasvualusta. Se on erittäin helppokäyttöinen ja kasviystävällinen materiaali, jossa on hyvä ilmavuus ja erinomainen vedenpidätyskyky. Kannabiksen kasvatus kookoskuidussa on yleistä hydroponiikassa tai sekoitettuna elävään luomumultaan.

Vermikuliitti
Vermikuliitti on vettä sisältävä filosilikaattimineraali, joka laajenee kuumennettaessa. Tämäkin on kevyt ja steriili kasvualusta, joka pitää kasvualustan hyvin kosteana.
3. Eri vesityypit, joita kannattaa harkita
Sijaintisi vaikuttaa huomattavasti siihen, millaista vettä käytät sisä- tai ulkokasvatukseen. Lisäksi veden lähde – hanavesi, kaupunkien varastot tai sadetettu vesi – vaikuttaa valintaan.
Kova vesi
Kovassa vedessä on runsaasti kivennäisiä, jotka ovat liuenneet veteen kallioista. Kovan veden mineraalipitoisuus on suuri kalkkikiven, kipsin ja liidun ansiosta. Nämä liukenevat veteen ja tekevät siitä runsasta:
- Kalsiumia
- Magnesiumia
- Magnesiumkarbonaatteja
- Bikarbonaatteja
- Sulfaatteja
Voit keittää kattilallisen kovaa vettä ja huomaat valkoisen, liidunomaisen kerroksen jäävän pohjalle. Tämä on helpoin tapa testata veden kovuutta.

Pehmeä vesi
Pehmeässä vedessä on hyvin vähän mineraaleja ja matalat ionipitoisuudet verrattuna kovaan veteen. Nimensä mukaisesti pehmeä vesi maistuu miedolta ja jälkimaku on heikko. Puutarhaa kannattaa täydentää kalsiumilla ja magnesiumilla, jotta ravinteiden ja hivenaineiden tasapaino säilyy.
- Alhainen magnesiumin ionipitoisuus
- Alhainen kalsiumin ionipitoisuus
- Vaatii Cal + Mg -lisäravinteen
4. Käänteisosmoosi
Menetelmä, jossa vesi puhdistetaan poistamalla ioneja ja isompia partikkeleita juomavedestä on käänteisosmoosi (R/O). Tämä on erinomainen tapa pudottaa sähkönjohtavuus (E.C.) lähtötasolle ja lisätä ravinteita mukaan tarpeen mukaan. Erinomainen ratkaisu viljelijöille, joilla on huonolaatuista vettä ja jotka tarvitsevat luotettavan suodatuksen turvalliseen juomiseen, ulkoiseen käyttöön ja ennen kaikkea kannabiskasvien ruokintaan ja elävän mullan optimaalisten olosuhteiden ylläpitoon.
5. Sadevesi
Valitettavasti puhtaan ja ilmaisen sadeveden keräämisen ajat ovat ohi – monilla alueilla sadeveden keräystä rajoitetaan. Jos luotat jo nyt luonnonilmaiseen vesilähteeseen tai harkitset sellaisen aloittamista, on tärkeää ottaa huomioon seuraavat asiat:
- Kun sadevesi osuu maahan, se kerää ilman ioneja ja vangitsee ne pisaroihin. Jos asut kaupungin lähettyvillä, muista että ilman saastuminen voi tehdä sadevedestä sopimatonta kasveille tai juotavaksi.
- Varmista, että sadeveden keräysvälineet ovat puhdasta ja steriiliä materiaalia. Selkä viemäriputki tai ruosteinen aaltopeltikatto voi ajan myötä johtaa epäpuhtauksien liukenemiseen veteen. Muovinen aaltopelti toimii hyvin. Muista puhdistaa kaikki sadeveden keräyssäiliöt ja putkistot kunnolla.

- Kerätty sadevesi tulee säilyttää pimeässä, missä on runsaasti liuennutta happea ja pois suorasta auringonvalosta. Tämä estää levän ja anaerobisten bakteerien muodostumista.
6. Parhaat vinkit kannabiksen kasteluun
- Kastele kasveja lähellä kasvivaloja ja sammuttamalla valot voi aiheuttaa liiallista kosteutta ja kasvattaa kasvualustan ylikylläisyyttä pimeän aikana. Paljon hyödyllisempää ja käytännöllisempää on kastella kasvit kerran tunnin sisällä valojen syttymisestä tai kahdesti päivässä pienemmissä erissä.
- Käytä ilmakiveä tai pumppua, jotta vesi pysyy hapekkaana. Huonot bakteerit eivät selviydy hapekkaassa ympäristössä. Happilisäys pitää veden tuoreena ja samalla nostaa pH:ta.
- Jos kasveille on syötetty seissyttä vettä tai niihin on muodostunut taudinaiheuttajia, erinomainen hoito on käyttää vetyperoksidia. Lisähappiatomi H2O2:ssa tappaa taudin ja infektion aiheuttajia.

- Käänteisosmoosi on suositeltavaa jos käytät kovaa vettä. Veden suodatus ja puhdistus vie aikaa, mutta lopputulos on turvallista ja puhdasta kasveille ja juotavaksi.
7. KUINKA USEIN JA KUINKA PALJON VETTÄ KASVILLASI TARVITSEE?
Käytämme tässä vastauksessa esimerkkinä kookoskuitukasvatusta, koska se on aloittelijoille paras kasvualusta. Tähän kysymykseen ei ole tarkkaa vastausta, sillä moni asia vaikuttaa siihen, kuinka usein kasveja tulee kastella ja kuinka paljon vettä vaaditaan. Käydään pikaisesti läpi ne tekijät, jotka on huomioitava, kun haluat selvittää juuri omalle kasvatuksellesi sopivan vesimäärän ja kasteluvälin.
Kasvualusta
Kasvualusta vaikuttaa voimakkaasti veden tarpeeseen. Kannabiskasvit viihtyvät hyvin ilmavassa, rakeisessa ja ravinteikkaassa ympäristössä, josta vesi valuu helposti läpi. Kevyempi ja ilmavampi, sen parempi. Suosittelemme aloittelijoille kookoskuitupohjaista kasvualustaa, johon voi lisätä perliittiä tai vermikuliittia valumisen ja ilmavuuden parantamiseksi. Myös Air Pot -ruukut ovat hyvä valinta, mutta jos käytät tavallisia muoviruukkuja, lisää enemmän reikiä pohjaan ja kerros savirakeita, jotta vesi valuu tehokkaasti.
Nopea ja tehokas valuminen on tärkeää monesta syystä. Jos ruukku on kostea liian pitkään, siitä voi seurata juurten mätää, ravinteiden lukkiutumista tai puutoksia, tuholaisia ja homekasvustoa. Tiiviistä ja kosteasta kasvualustasta on myös vaikea huuhtoa ravinteita, jos tulee ongelmia. Hyvä nyrkkisääntö: veden tulee läpäistä kasvualusta varsin nopeasti. Valuman tulee näkyä reikäpohjalta minuutissa tai kahdessa. Jos medium ei kuivu 72 tunnissa (24 h on ihanne), siinä on liikaa vettä. Testaa vedenpidätyskyky ennen kylvöä ja tee muutokset tarpeen mukaan. Katso lisää aiheesta täydellisestä kookoskuidussa kasvattamisen oppaasta.
Ruukun koko
Ruukun koko vaikuttaa kasteluväliin. Valojaksoon reagoivilla kasveilla kannattaa aloittaa pienessä ruukussa ja siirtää suurempaan vähitellen. Autoflowering-kasvit kannattaa koulia suoraan lopulliseen ruukkuun, koska joka siirrossa kasvi stressaantuu. Photoperiodit sietävät koulintaa, koska kasvukautta voi jatkaa tarpeen mukaan. Autofloweringit siirtyvät kukintaan valosta riippumatta, joten kasvuvaiheen pidentämiseen ei ole mahdollisuutta. Autofloweringille suositellaan 6-15 litran ruukkua, tyylistä riippuen. Aloita kevyellä kastelulla, eikä tarvitse huolehtia valumasta ennen kolmatta viikkoa.
Kasvuvaihe
Kuten jo aiemmin mainittiin, kasvuvaihe vaikuttaa veden tarpeeseen. Nuoret taimet tarvitsevat hyvin vähän vettä. Vältä runsasta kastelua pienille taimille, sillä se saattaa stressata tai jopa vahingoittaa kasvia – sumutin sopii hyvin kostuttamiseen kasvin ympärillä.
Koon kasvaessa myös veden tarve kasvaa. Kolmen viikon kohdalla voit kastella kasvualustan läpimäräksi, kunnes valumaa tulee pohjalta. Sitä ennen kasvualusta kannattaa huuhtoa noin viikon välein, jotta suoloja ei pääse kertymään. Kun kastelusta tulee valumaa, noin 25 % vedestä pitäisi poistua ruukusta.
Ympäristöolosuhteet ja valon määrä
Valon määrä, ilmankosteus ja huoneen lämpötila vaikuttavat suuresti kasteluväliin. Seuraa kasveja tarkasti ja tunnustele ruukkuja käsin joka päivä painon arvioimiseksi.
Mistä tietää, milloin kasvit kaipaavat vettä
Painon mittaaminen on helpoin tapa arvioida, kuinka paljon vettä kasvi on ottanut vastaan. Tämä voi tuntua epätarkalta aluksi, mutta nopeasti opit tunnistamaan eri painot – näin tiedät paljonko kosteutta ruukuissa vielä on. Väsyneen ja nuupahtaneen näköiset kasvit voivat kärsiä taudista, tuholaisista tai olla vain janossa.
Yksi haaste on, että myös liikakastellut kasvit näyttävät nuupahtaneilta, mutta niiden lehdet ovat tummanvihreät, kaartuvat sisäänpäin ja alaspäin. Jos kasviin tulee kellastumista tai ruskettumista lehtien kärkiin, kyse voi olla kuivumisesta. Lehdet tuntuvat rapeilta? Anna vettä! Voit myös upottaa sormen kasvualustan pintaan noin 4 cm syvyyteen – tästä saat viitteitä kosteudesta, mutta aiemmat menetelmät ovat varmemmat.
8. Muut tärkeät tekijät onnistuneeseen satoon
Siinäpä kaikki tärkeä kannabiksen kastelusta ja sen hallinnasta. Mutta pelkkä vesi ei riitä. Jotta kasvu ja sato maksimoidaan, tarvitaan muitakin avainelementtejä. Jos kasvatat luomumullassa, osa näistä jää pois, koska ravinteet ovat valmiina, mutta hydroponiikassa tai kookoskuidussa ravinnesaannista pitää huolehtia.
Eikä kyse ole vain vedestä ja ravinteista. On myös monta muuta tekijää ja olosuhdetta, jotka vaikuttavat onnistuneeseen satoon. Valaistus, lämpötila, kosteus ja ilmanvaihto tulee huomioida kasvuympäristöä suunnitellessa. Käydään ne läpi ja katsotaan miksi ne ovat tärkeitä.
Ravinteet
Kannabiskasvi tarvitsee joukon makro-, sekundaari- ja mikroravinteita kukoistaakseen ja tuottaakseen isoja, tiheitä kukkia. Makroravinteet ovat typpeä (N), fosforia (P) ja kaliumia (K). Ne ovat tärkeimmät perusravinteet, mutta eivät suinkaan ainoat. Muihin tärkeisiin sekundaariravinteisiin kuuluvat magnesium (Mg), kalsium (Ca) ja rikki (S) – mikroravinteisiin taas esimerkiksi boori (B), mangaani (Mn), sinkki (Zn), kupari (Cu), rauta (Fe) ja molybdeeni (Mo). Laadukkaissa ravinnesarjoissa on tasapainoinen määrä näitä ravinteita, mutta tarkista aina pullosta.
Happi ja CO2
Tämä saattaa olla ilmiselvää, mutta kuten kaikki elävät olennot, kannabiskasvit tarvitsevat sekä happea että hiilidioksidia. Happi auttaa kasvin aineenvaihduntaa, kun taas CO2 on fotosynteesin polttoaine.

Ne muodostavat yhdessä tärkeän osan kasvin elinkiertoa, joten niitä tulee ylläpitää sopivalla tasolla sekä kasvitilassa että juurizoneella.
Lämpötila
Kannabiskasvit viihtyvät parhaiten 20–25°C lämpötilassa (68-77°F). Korkea lämpötila heikentää kasvin elinvoimaa, matala lämpötila hidastaa kasvun kokonaan. Ulkokasvatuksessa lämpötilaan on vaikea vaikuttaa, mutta kasvihuone antaa enemmän hallintaa ja helpottaa tasaisen lämpötilan ylläpitoa.
Kosteus
Kosteus on pidettävä hyvin tarkasti oikealla tasolla. Ihanteellinen kosteus muuttuu kasvin kehitysvaiheessa: useimmiten sen tulee olla 40-60 %. Itävät siemenet ja taimet pitävät lähempänä 70 % kosteudesta. Täydessä kasvuvaiheessa riittää 50–60 %, ja kukkimisvaiheessa 40–50 %.
Valaistus
Valaistus on ratkaisevaa. Oikea valaistus tekee tai rikkoo sadon, ja vaikka valaisinratkaisuja on montaa erilaista, oikeastaan vain yksi on enää järkevä valinta vuonna 2023 ja tästä eteenpäin. Pitkään HID-valot hallitsivat sisäkasvatusta. Kiitos LED-tekniikan kehityksen, näin ei enää ole. LEDit ovat nykyisin ylivoimainen valinta sisäkasvattajille, koska:
- Pienempi virrankulutus – käyttävät alle puolet HID-lamppujen energiasta.
- Korkea hyötysuhde – tuottavat tehokkaammin hyödyllistä valoa suhteessa kokoon.
- Alhainen käyttölämpötila – eivät kuumene yhtä paljon kuin HID-lamput, joten jäähdytyssysteemeihin ei tarvitse tuhlata.
- Pitkä käyttöikä – kestävät huomattavasti pidempään kuin perinteiset polttimot.
- Koko näkyvän valon spektri – osa LEDeistä tarjoaa täyden luonnollisen spektrin, toisin kuin HID-lamput, jolloin voit säätää valaistuksen kasveille sopivaksi.
Valitse aina täysi spektri, quantum board LED -paneeli. Jos et sellaiseen heti pysty panostamaan, säästä rahaa niin kauan kuin tarvitsee – se on sen arvoista. Ne ovat valovuoden edellä kilpailijoita.
Ilmanvaihto ja ilmanvaihto (air exchange)
Ilmanvaihto ja ilmanvaihto ovat tärkeää kasvutilan viileänä pitämiseksi ja tuoreen CO2:n tuottamiseksi kasveille. Jos ilmanvaihto on riittämätöntä, lämpötila nousee, CO2-tasot laskevat ja homeitiöt voivat lisääntyä. Hankkiudu sisätiloihin ilmanvaihtojärjestelmästä, kuten putkituulettimista, kanavista ja heilurituulettimista, jotta latvusto saa raikasta ilmaa.
Hiilisuodattimet ovat myös tärkeä osa, jos haluat pitää kasvihuoneen ilman hyvänä sekä estää voimakkaiden tuoksujen leviämisen. Hienovaraisuus on valttia, vaikka kasvattaisitkin paikassa, jossa se on sallittua.
9. Yhteenveto
Kannabiksen kastelussa on paljon huomioon otettavia muuttujia. Kasvin ikä, ruukun koko, kasvualusta, valon määrä, ilmanvaihto, lämpötila ja kosteus vaikuttavat kaikki veden tarpeeseen – samoin lajike ja kasvattajan kokemus sekä ymmärrys. Kun opit, kuinka paljon vettä ja ravinneliuosta kasvit todella kaipaavat, vaikuttaa se suoraan sadon määrään ja laatuun. Onnea täydellisen tasapainon löytämisessä ja huippuluokan kukkien kasvattamisessa!
Kommentit