THC:n vaikutukset aivoihin ja hermostoon

• 1. Mikä on keskushermosto?
• 2. Kannabinoidien vaikutukset keskushermostoon
• 3. Kannabiksen vaaralliset vaikutukset keskushermostoon
• 4. Yhteenveto

Kannabiksen vaikutuksista on olemassa paljon dokumentaatiota, joista useita tutkimuksia on tehty ihmisillä, mutta suuri osa näistä tutkimuksista katsotaan puutteellisiksi, sillä kannabiksesta oli tuohon aikaan saatavilla vain vähän tietoa. Kuitenkin viimeaikaisissa tutkimuksissa on löydetty tietyt reseptorit aivoista, jotka tunnistavat kannabinoidit. Viimeisimpien tutkimusten perusteella pystymme siis tunnistamaan sekä myönteiset että haitalliset vaikutukset keskushermostoon – jatka lukemista saadaksesi lisätietoja!

1. Mikä on keskushermosto?

Keskushermosto (eli CNS) koostuu aivoista ja selkäytimestä, ja sitä on tutkittu pitkään anatomien ja fysiologien toimesta – vaikka emme tiedä siitä kaikkea, tiedämme kuitenkin, että se ohjaa lähes kaikkia mielemme ja kehomme toimintoja, kuten ajatuksia, liikkeitä, tunteita, haluja ja paljon muuta.

Aivan kuten tietokone, aivot vastaanottavat informaatiota silmien, korvien, nenän, kielen ja ihon kautta (sekä sisäelimistä) ja tulkitsevat ja prosessoivat tätä tietoa, joka sitten kulkee selkäytimen kautta, joka toimii tiedonvälitysmoottoritienä.

CB1- ja CB2-reseptoreiden pääsijainnit

Tätä ”moottoritietä” ympäröivät kannabinoidireseptorit CB1 ja CB2, joihin kannabinoidit sitoutuvat, kun niitä nautitaan – joten jos olet joskus käyttänyt kannabista, olet varmasti kokenut tämän… mutta tiedätkö, miksi tunnet näitä vaikutuksia?

2. Kannabinoidien vaikutukset keskushermostoon

Kuten mainittiin, keskushermosto ohjaa liikkeitämme, ajatuksiamme ja paljon muuta – se välittää tietoa aivoista hermoihin ja päinvastoin. Ja kuten ehkä tiedät, kannabinoidit imeytyvät reseptoreihin ja voivat vaikuttaa hermostoon – mutta miten?

Psykomotorinen hallinta

Kannabinoidireseptoreita on erityisesti tyvitumakkeissa ja pikkuaivoissa, minkä vuoksi kannabinoidit vaikuttavat psykomotorisiin toimintoihimme. Ensimmäisissä eläinkokeissa havaittiin, että matalat THC-annokset (noin 0,2 mg/kg) vähensivät liikkumisaktiivisuutta, mutta suuremmat annokset (1–2 mg/kg) stimuloivat liikettä, ja vieläkin suuremmat (2,5 mg/kg) aiheuttivat uneliaisuutta.

Samat vaikutukset nähdään myös ihmisillä. Kannabis voi heikentää psykomotorista hallintaa ja isoilla annoksilla henkilö voi jäädä pitkäksi aikaa liikkumatta paikalleen ja hakeutua eristäytymiseen. 

Kannabinoidit ja muisti

Yksi tunnetuista kannabinoidien vaikutuksista ihmisillä on lyhytkestoisen muistin heikentyminen. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että koehenkilöt suoriutuivat huonommin tehtävissä, joissa korostui keskittymiskyky.

Tutkijat ehdottavat, että nämä vaikutukset johtuvat hippokampuksessa (monimutkainen aivoalue, jolla on merkittävä rooli oppimisessa ja muistissa) tapahtuvista tietovirran häiriöistä, ja näin käy, koska kannabinoidireseptoreita on erityisen runsaasti hippokampuksessa. 

Kannabinoidit ja ruokahalu

Useat tutkimukset osoittavat, että kannabiksen käyttö liittyy yleisimmin kohonneeseen ruokahaluun – vaikka henkilö olisi täysin kylläinen. Tutkimuksissa THC on osoittanut merkittäviä vaikutuksia ruokahaluttomuuden ja painon menetyksen torjumisessa AIDS-potilailla. Esimerkiksi on ehdotettu, että kannabinoidit voivat vaikuttaa ruoankulutukseen ja kehon painoon, sillä ne osallistuvat ruokahalua hillitsevän greliinihormonin toimintaan (greliini on hormoni, joka säätelee energiatasapainoa hillitsemällä nälkää).

Kannabinoidit ja pahoinvointi

Ei ainoastaan luonnolliset kannabinoidit kuten THC, vaan myös synteettiset kannabinoidit pystyvät hallitsemaan pahoinvointia ja oksentelua, mitä on hyödynnetty syöpäpotilailla sytostaattihoidon yhteydessä, mutta antiemeettisen (pahoinvointia estävän) ja psykoaktiivisen vaikutuksen kapea marginaali vaikeuttaa käyttöä useimmilla potilailla.

Kannabinoidien vaikutukset aivotoimintoihin

Kuten muutkin päihteet, kannabinoidit voivat aiheuttaa merkittäviä muutoksia erilaisissa aivotoiminnoissa, koska hippokampuksessa on paljon CB1-reseptoreita. Useat tutkimukset ovat kertoneet, että käyttäjillä esiintyy joskus synestesiaa (neurologinen tila, jossa yksi aisti stimuloi useita aisteja samanaikaisesti), mutta tämä ilmiö ei aina esiinny, eikä tutkimuksista ole päästy yksimielisiin johtopäätöksiin. 

Toisaalta yksi useaan otteeseen varmistettu vaikutus on ajantajun muuttuminen niin, että aika voi tuntua kuluvan nopeammin (tai joillekin hitaammin). Tätä vaikutusta havataan myös eläimillä. Vaikka kannabis heikentää kognitiivista toimintakykyä, tutkijat ovat havainneet vaikutusten olevan lievempiä kuin esimerkiksi alkoholiin tapauksessa.

Uusimmissa tutkimuksissa on havaittu, että näitä vaikutuksia löytyy helpommin runsaasti kannabista käyttävillä, mutta merkittäviä eroja pitkäaikaisten suurkuluttajien, kohtuukäyttäjien ja ei-käyttäjien välillä ei ole saatu.

Kuitenkin myönnetään, että kannabiksen käytöllä on haitallisia vaikutuksia kognitiivisiin tehtäviin, vaikkei täsmällistä mekanismia vielä tunneta – uskotaan, että nämä vaikutukset liittyvät pitkäaikaiseen käyttöön, mutta säännölliset käyttäjät voivat kokea pieniä vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin vielä käytön lopettamisen jälkeenkin. 

Kannabinoidit ja kipu

Kannabinoidireseptoreita on kivun väliteillä – aistinsoluista selkäytimeen – ja tästä syystä yksi kannabiksen merkittävistä terapeuttisista hyödyistä on kivun lievitys. Tutkimuksissa on osoitettu, että kannabinoidit estävät hermosolujen vasteita haitallisiin ärsykkeisiin, eli ne voivat lievittää tulehduskipua ja joissakin tapauksissa myös hermostoperäisiä oireita. Kaikki kivunlievitykset eivät kuitenkaan välity kannabinoidireseptoreiden kautta ja mahdollisesti analgeettiset vaikutukset välittyvät myös muiden vielä tuntemattomien reseptorien kautta.

Kannabinoideihin liittyvää tutkimusta täytyy tehdä vielä lisää, jotta päästään pidemmälle, mutta etenemistä hidastavat lailliset rajoitukset ja lainsäädäntö. Vaikka hyötyjä on, kannabinoideilla voi olla myös vaarallisia vaikutuksia, jotka vaihtelevat yksilöllisesti. 

3. Kannabiksen vaaralliset vaikutukset keskushermostoon

Kuten mainittiin, kannabis voi aiheuttaa myös haittavaikutuksia monien tekijöiden, kuten iän, painon, kemikaalialtistuksen ja aiempien sairauksien perusteella. Tutkimusta kannabiksen haittavaikutuksista on vähän useimmissa maissa vallitsevan kiellon vuoksi, mutta yleisimmät haitat ovat seuraavat.

Krooninen käyttö voi vahingoittaa aivoja

Vähän on näyttöä siitä, että kannabis pysyvästi vahingoittaisi aivoja, vaikka kannabinoidit voivatkin heikentää keskittymiskykyä ja huomiota, mutta useat tutkimukset eivät ole löytäneet selkeää näyttöä vaurioista.

Aikuisilla käyttäjillä tehdyssä tutkimuksessa ei löytynyt viitteitä aivokudoksen atrofioitumisesta tai muutoksista. Kannabinoidien aivovaikutuksia koskevat tutkimukset ovat ristiriitaisia ja vaikka korkeilla annoksilla voidaan osoittaa neurotoksisiteettia, selviä vahinkoja ei ole todettu.

Kannabis ja psyykkiset sairaudet

Suurilla annoksilla kannabinoidit voivat käynnistää tilapäisen psykoosin joillekin käyttäjille – tätä kutsutaan ”kannabispsykoosiksi”. Tämä johtuu lähes aina kannabispitoisten juomien ja syötävien liiallisesta käytöstä ja oireet jatkuvat tyypillisesti niin kauan, kunnes kannabinoidit poistuvat elimistöstä.

Toisinaan kannabispsykoosi on niin voimakas, että se vaatii sairaalahoitoa ja diagnoosi voidaan sekoittaa skitsofreniaan samankaltaisten oireiden vuoksi. Näihin oireisiin kuuluvat:

• Hallitsemisen harhaluulot;
• Vainoharhat;
• Kuuloaistiharhat;
• Tunteiden latistuminen.

Kaikki potilaat eivät esitä kaikkia oireita, ja osalla esiintyy poikkeavia oireita – kaikissa tapauksissa oireet muistuttavat kuitenkin skitsofreniaa. Tämän vuoksi on esitetty hypoteesi, että oireet voivat johtua kannabinoidimekanismien poikkeavasta toiminnasta aivoissa.

Vaikka tapauksia on monia, yhteyttä kannabiksen käytön ja psykoottisten sairauksien välillä ei ole voitu osoittaa, mutta toisaalta tutkijat sanovat, että kannabis voi pahentaa olemassa olevien psykoottisten sairauksien oireita. Ei ole vielä täysin selvää, voiko kannabista käyttää näiden sairauksien hoitoon, mutta muutamat tuoreet tutkimukset antavat lupaavia viitteitä – silti kannabiksen käyttöä tällaisissa tapauksissa ei suositella.

4. Yhteenveto

Kannabinoidien ja endokannabinoidijärjestelmän löytäminen on palauttanut kannabistutkimuksen viime vuosina – on selvinnyt, että sekä THC että muut kannabinoidit vaikuttavat välittäjäaineiden säätelyyn. Halutut terapeuttiset hyödyt voivat kuitenkin tuoda mukanaan myös haittavaikutuksia, minkä vuoksi kannabis ei sovi kaikille potilaille. 

Lääketieteellinen vastuuvapauslauseke

Tämä sisältö on tarkoitettu vain opetustarkoituksiin. Tiedot perustuvat ulkoisista lähteistä kerättyihin tutkimuksiin.

Ulkoiset lähteet

1. Haitalliset vaikutukset kannabiksen polttamisesta: aivo- ja neurologiset näkökulmat. – Sabrina Rahman Archie ja Luca Cucullo.
2. Kannabis: Vaikutukset keskushermostoon. – Víctor Manuel Rivera-Olmos ja Marisela C Parra-Bernal.
3. Kuinka marihuana tuottaa vaikutuksensa? – Yhdysvaltain National Institute on Drug Abuse