Hashishene: Terpeeni, joka antaa marokkolaiselle hasikselle sen ainutlaatuisen aromin

• 1. Mikä on hashishene?
• 1. a. Miksi marokkolainen hasis on niin suosittua?
• 2. Miten hashishene löydettiin?
• 2. a. Runsaasti marokkolaisessa hasiksessa, mutta lähes olemattomasti muualla
• 3. Miksi hashishenea on hasiksessa, mutta ei kukinnoissa?
• 3. a. Kaikki riippuu hasiksen valmistusprosessista
• 3. b. Myös muita terpenoideja syntyy samalla tavalla
• 3. c. Paljon on vielä mysteerin peitossa
• 4. Kannabiksessa yleisesti esiintyviä terpeenejä
• 5. Yhteenveto
• 6. Ulkoiset lähteet

Uskokaa tai älkää, mutta hashishene löydettiin tieteellisesti jo vuonna 2014. Kuitenkin tämä terpeeni on pysynyt pääosin kannabiksen kasvattajayhteisön tutkan ulkopuolella ja noussut vasta viime aikoina alan julkaisujen otsikoihin.

Mikä on Hashishene?

Hashishene on kannabiksen terpeeni, jota löytyy marokkolaisesta hasiksesta ja joka antaa sille ainutlaatuisen maanläheisen ja kukkaisen maun. Tutkijoiden mukaan hashishenen syntyminen edellyttää, että kukinnot käsitellään tietyllä tavalla.

Lue lisää, ja saatat muuttaa käsityksesi sadon kuivaus- ja curettamisprosessista.

Pohjimmiltaan hashishene on eräänlainen vääntynyt versio beeta-myrseenistä, eräästä hyvin yleisestä terpeenistä, joka ei ole yksinomaan kannabikselle ominainen, vaan esiintyy runsaasti myös esimerkiksi mangossa, humalassa, laakerinlehdessä ja ohrassa.

Hashishenellä ja myrseenillä on sama kaava—C10H16—ja sama molekyylipaino, mutta atomit ovat järjestetty eri tavalla.

Hashishenen tarkka kaava on melko pelottava — 5,5-dimetyyli-1-vinyylibisyklop[2.1.1]heksaani. Onneksi löytäneet tutkijat kehittivät paljon helpommin muistettavan nimen tälle yhdisteelle. Nimi heijastaa kuitenkin ikävää tosiasiaa: tätä harvinaista terpeeniä löytyy runsaasti vain tietyissä hasiksen muodoissa. Tarkemmin sanottuna marokkolaisesta hasiksesta, joka on eurooppalaisille tuttu, mutta Yhdysvalloissa ja muualla lähes tuntematon.

Miksi marokkolainen hasis on niin suosittua?

Marokko on Pohjois-Afrikassa sijaitseva maa, joka on ylpeä monesta asiasta – erityisesti marokkolaisesta hasiksesta. Eurooppalaiset rakastavat sitä ainutlaatuisen lempeän pilven ja ikimuistoisen maun vuoksi — pehmeä, maanläheinen, kukkainen ja makea. Rauhoittavia vaikutuksia selitetään mahdollisesti korkealla CBD-pitoisuudella, jota joidenkin marokkolaisten strainien väitetään sisältävän. Vaihtoehtoisena selityksenä pidetään myös paikallisten hashin valmistajien ainutlaatuisia, matalan teknologian menetelmiä. Niiden uskotaan edesauttavan THC:n hajoamista kannabinoliksi, joka saa aikaan vain lieviä rauhoittavia vaikutuksia.

Mitä tulee marokkolaisen hasiksen tunnusomaiseen aromiin, teorioita on useita. Yleisesti uskotaan, että marokkolaisessa maaperässä, erityisesti Rifin laaksossa, on jotain ainutlaatuista. Maaperä on siellä erittäin karua ja kuivaa, ja marokkolaisia lajikkeita sisätiloissa kasvattaville suositellaan pitäytymään maltillisessa lannoituksessa ja veden määrässä.

Lisäksi on olemassa Ketaman genetiikkaa (Ketama on pieni maalaiskylä Marokossa), joka yhdistetään korkealaatuiseen hasikseen. Sanotaan, että samanlaisen hash-aromin saa aikaan Ketaman lajikkeilla sisätiloissa vain käyttämällä alkuperäistä Ketaman multaa.

Kuten näemme, hashishenen ensimmäisinä eristäneet tutkijat kyseenalaistavat nämä teoriat.

Miten Hashishene löydettiin?

Marraskuun 2014 numerossaan Journal of Chromatography julkaisi tutkimuksen uudesta terpeenistä, joka saattaisi toimia hasiksen aromaattisena merkkiyhdisteenä. Tutkijoiden tavoitteena oli kehittää teknologia, jolla voitaisiin tunnistaa salakuljetettua kannabista ilman huumekoirien apua. Kuten usein käy, tulokset olivat jotain ihan muuta.

Etelä-Ranskan Nizzan yliopistossa työskentelevät tutkijat analysoivat useita kannabishartsinäytteitä, jotka viranomaiset olivat takavarikoineet. Yhteensä tutkittiin noin 15 grammaa (noin puoli unssia) hasista, jonka oletettiin olevan peräisin Marokosta. Tutkijat hämmästyivät löytäessään terpenoidin, jota ei aiemmin ollut kuvattu kannabistutkimuksissa.

Runsaasti marokkolaisessa hasiksessa, mutta lähes olemattomasti muualla

Tutkimusryhmä antoi uudelle yhdisteelle nimen hashishene, korostaen sen ainutlaatuisuutta.

Tulokset olivat merkittäviä: joidenkin näytteiden hasishenen osuus kokonaisterpeenisisällöstä oli jopa 14,9 %. Tätä eksoottista kemikaalia ei tiede kuitenkaan tuntenut täysin tuntemattomana – aiemmin sitä oli löydetty vain hyvin pienissä määrissä yhdestä kasvista: Skotlannin viherminta (Mentha cardiaca L).

Toinen merkittävä löytö oli, että kuivatetuissa kannabiksen kukinnoissa oli hyvin vähän tätä uutta terpeeniä. Niin vähän, että intohimoisimmatkin käyttäjät eivät olleet aiemmin huomanneet sitä.

Terpeenit ovat yleisesti olleet kannabistutkimuksen kohteena jo jonkin aikaa – lähes yhtä paljon kuin itse kannabinoidit. Tämän taustalla on niin kutsuttu entourage-efekti. Entourage-efektilla tarkoitetaan, että pilven vaikutuksen:

• antaa pääosin THC,
• tasapainottaa CBD ja muut kannabinoidit,
• säätelevät lisäksi terpeenit, terpenoidit ja flavonoidit.

Miksi hashishenea on hasiksessa, mutta ei kukinnoissa?

Jos jotain yhdistettä ei ole kuivatuissa kukinnoissa, mutta se ilmestyy niistä valmistettuun tuotteeseen—hasikseen—sillä voi olla vain yksi selitys: kukinnoissa oli jokin lähtökemikaali, joka myöhemmissä vaiheissa muuntui toiseksi yhdisteeksi.

Kaikki riippuu hasiksen valmistusprosessista

Tutkijat löysivät pian todisteet siitä, että hashishene on hyvin samankaltainen myrseenin kanssa, jota on kannabiskukinnoissa runsaasti ja joka on kannabiksen ystäville tuttu. Molemmissa terpeeneissä on sama määrä ja samat atomit, mutta hashishenessa nämä ovat järjestetty eri tavalla.

Tämän uudelleenjärjestelyn tutkijat uskoivat tapahtuvan marokkolaisten viljelijöiden ainutlaatuisen prosessin ansiosta. Sadonkorjuun jälkeen kasvinosat asetetaan majan katoille kuivumaan UV-rikkaaseen Afrikan aurinkoon. Kun kukinnot kuivuvat näin, alkaa pitkä seulontaprosessi, jonka aikana materiaali altistuu edelleen suoran auringon valolle.

Toinen tekijä on happi, ja koko prosessia kutsutaan foto-oksidaatioksi. Sen sijaan länsimaiset viljelijät pyrkivät nimenomaan välttämään kuivattujen ja curettavien kukintojen altistamista suoralle valolle. Lisäksi happipitoisuutta rajoitetaan curettaamalla kukintoja hitaasti suljetuissa lasipurkeissa. Valo ja happi hajottavat THC:tä kannabinoliksi, jolla on kyllä rauhoittavia ominaisuuksia, mutta vain vähän viihdearvoa. Kulttuurissa, jossa teho on kaikki kaikessa, sadon kuivaaminen auringossa kuulostaa brutaalilta. Mutta kuten olemme nähneet, siinä saattaa olla etunsa.

Myös muita terpenoideja syntyy samalla tavalla

Tarina ei pääty myrseenin muuttumiseen hashisheneksi. Sama prosessi tapahtuu myös muille, pienemmille terpenoideille. Ei tarvitse olla kannabistieteen tohtori tietääkseen, että kukinnot muuttavat tuoksuaan, makuaan ja vaikutuksiaan läpi koko kypsymisen, kuivaamisen, curettamisen ja jopa varastoinnin ajan. Tämä johtuu siitä, että pääterpeenit käyvät jatkuvasti kemiallisia reaktioita ja toimivat pohjana lukuisille uusille terpenoideille.

Joten vaikka yrttisi joutuisivat sekä auringon että tuulen armoille, kaikki terpeenit eivät vain haihdu ilmaan, vaan osa niistä transformoituu uusiksi ja joskus todella kiinnostaviksi yhdisteiksi. Marokkolainen hasis on vain yksi esimerkki tästä.

Paljon on vielä mysteerin peitossa

Myrcenen muuttuminen hashisheneksi on nyt tieteellisesti kuvattu pääpiirteissään. On olemassa myös yrityksiä, jotka väittävät hallitsevansa prosessin ja tarjoavat jopa puhdasta hashishenea myyntiin.

Kuitenkin monia asioita on vielä selvittämättä. Vaikka foto-oksidaatio vaatii sekä happea että auringonvaloa, prosessiin uskotaan liittyvän myös tunnistamattomia kemikaaleja. Näiden fotosensitisaattoreiden uskotaan toimivan katalyytteinä, mutta mitä ne ovat ja miten ne osallistuvat kemiallisiin reaktioihin kannabiksessa, on vielä arvoitus.

Kannabiksessa yleisesti esiintyviä terpeenejä

Myrseeni

Käsittelimme yllä, miten myrseeni on hashishenen esiaste, mutta emme vielä pureutuneet tarkemmin itse terpeeniin. Myrseeni on rikain kannabiksen terpeeneistä, ja sen arvellaan muodostavan jopa 65 % kaikista kasvin terpeeneistä. Sitä esiintyy noin viidenneksessä kaikista nykyajan kannabiksen straineista, ja se vastaa siitä kauniista maanläheisestä, havuisesta, yrttisestä pohjavireestä, jonka me kaikki tunnistamme ja rakastamme. Mahdollisina terveysvaikutuksina myrseenin uskotaan auttavan mm.:

• Unihäiriöihin
• Ahdistukseen
• Masennukseen
• Lihaskramppeihin
• Stressiin
• Tulehduksiin

Myrseeniä löytyy kasvikunnasta laajasti, ja korkeita pitoisuuksia on muun muassa mangossa, humalassa, timjamissa, laakerinlehdessä sekä sitruunaruohossa.

Limonene

Limonene on kaikista kannabiksen terpeeneistä aromaattisin, mistä esimerkkinä ovat lajikkeet kuten Sour Diesel ja Super Lemon Haze. Siinä on selkeä, sitruksinen ja terävä tuoksu, minkä vuoksi se on suosittu jalostajien keskuudessa. Sitä arvostetaan lisäksi lääkinnällisten ominaisuuksiensa vuoksi: sen uskotaan auttavan muun muassa:

• Mielialan kohotuksessa
• Antibakteerisissa ominaisuuksissa
• Sienilääkinnällisissä ominaisuuksissa
• Masennuksen hoidossa

Limonenea on eniten sitrushedelmissä – erityisesti sitruunassa ja appelsiinissa sekä sitruunaruohossa.

Linaloli

Linaloli on yksi hillityimmistä kannabiksessa esiintyvistä terpeeneistä, mutta antaa sille aidon “kukkaisen” tuoksun. Tätä aromia löytyy esimerkiksi OG Kush ja Amnesia Haze –lajikkeista, joissa se ilmenee lempeän kukkaisena ja mausteisena vivahteena. Linalolia käytetään myös lääkinnällisistä mahdollisuuksistaan, kuten:

• Kipujen lievityksessä
• Tulehdusten hoitoon
• Sedatiivinen vaikutus
• Unettomuuden hoitoon
• Mahdollinen kasvainten vastainen vaikutus

Sitä esiintyy luonnossa runsaasti, erityisesti laventelissa, ja sitä hyödynnetään myös saippuoissa ja puhdistusaineissa.

Terpinoleeni

Terpinoleeni on toinen hillitymmistä kannabiksen terpeeneistä, mutta tarjoaa upean kukkaisen ja yrttisen aromin. Tyypillisesti siinä on omenan tai syreenin tyyppinen tuoksu, ja sitä hyödynnetäänkin kosmetiikassa laajasti sen herkän tuoksun takia. Myös terveysvaikutuksia on ehdotettu, kuten:/

• Ahdistuksen lievitys
• Masennuksen helpotus
• Kivunlievitys
• Tulehdusten torjunta
• Stressin helpotus

Sitä löytyy monista kasveista, erityisen runsaasti havunneulasissa ja havupuissa.

Alfa-pineeni ja beeta-pineeni

Alfa- ja beeta-pineeni ovat kaksi terpeeniä, joilla on paljon yhteistä ja joita molempia esiintyy kannabiksessa, mutta niiden aromit eroavat hieman toisistaan. Alfa-pineeni on maanläheisempi ja puumaisempi, kun taas beeta-pineeni on hieman makeampi ja kukkaisempi. Molemmilla on mahdollisia terveyshyötyjä kuten:

• Astman hoidossa
• Tulehdusten torjunnassa
• Antioksidanttina
• Muistin heikkenemisen ehkäisyssä
• Mahdollisia syöpää estäviä vaikutuksia

Kumpaakin löytyy luonnosta runsaasti etenkin havunneulasissa, rosmariinissa ja basilikassa.

Karyofylleeni

Karyofylleeni on viimeinen terpeeni, jonka esittelemme. Sitä kutsutaan usein “mausteiseksi” ja “puumaiseksi” terpeeniksi. Se antaa Jack Herer ja Girl Scout Cookies -strainien tunnusomaisen maun: pippurinen, neilikkainen, kanelinen ja yrttinen. Tämä on ainoa terpeeni, jonka on todistettu sitoutuvan CB2-reseptoriin, mikä tarkoittaa että se vaikuttaa siihen, miten kannabinoidit vuorovaikuttavat kehoomme. Sillä uskotaan olevan seuraavia terveysvaikutuksia:

• Kipujen lievitys
• Tulehduksen lievitys
• Ahdistuksen hallinta
• Mielialan kohotus

Sitä löytyy monista kasveista, muun muassa mustapippurista, oreganosta, basilikasta ja humalasta.

Yhteenveto

Uuden terpeenin löytyminen ja selitys sen synnylle on merkittävä avaus. Ensinnäkin se voi olla hyödyllistä kannabiksen ystäville, jotka haluavat tehdä marokkolaisen hasiksen makuista hashia. Toiseksi se antaa uutta tietoa kemiallisista reaktioista, jotka voivat luoda suuren määrän uusia terpenoideja. Kolmanneksi, on helppo kuvitella, että hashishene, tämä uusi kasvitieteen julkkis, omaa ainutlaatuisia terapeuttisia vaikutuksia. 

Loppujen lopuksi kannabistiede on vasta alkutekijöissään, ja tulemme varmasti oppimaan tästä ihmekasvista paljon lisää tulevaisuudessa.

Ulkoiset lähteet

1. Multidimensional analysis of cannabis volatile constituents: Identification of 5,5-dimethyl-1-vinylbicyclo[2.1.1]hexane as a volatile marker of hashish, the resin of Cannabis sativa L., Marie Marchini et al., Journal of Chromatography, Volume 1370, 28 November 2014, Pages 200-215
2. Cannabis Sativa L.: a comprehensive review on the analytical methodologies for cannabinoids and terpenes characterization, Giuseppe Micalizzi et al., Journal of Chromatography, Volume 1637, 25 January 2021
3. The effect of cannabis dry flower irradiation on the level of cannabinoids, terpenes and anti-cancer properties of the extracts, Olga Kovalchuk et al., Biocatalysis and Agricultural Biotechnology, Volume 29, October 2020